Saunominen on terveellistä, sanotaan, mutta kuinka usein pitäisi löylytellä, jotta terveyshyödyt olisivat maksimaaliset?
Suomalaiset rakastavat saunomista. Monessa kodissa se aloittaa viikonlopun, ja saunassa pestään stressi pois usein myös arkena. Saunan lämpö rentouttaa kireitä lihaksia ja huuhtoo pois treenihien. Suurin osa suomalaisista saunookin vähintään kerran viikossa.
Saunomisella on hyviä terveysvaikutuksia. Säännöllinen löylyttely alentaa riskiä sairastua sydänsairauksiin, verenpainetautiin tai dementiaan. Myös keuhkosairauksien ja aivoverenvuodon riski on saunojalla madaltunut. Löylyjen lämpö laajentaa verisuonia ja laskee verenpainetta. Jo puolen tunnin saunahetki vaikuttaa verenpaineeseen ja lisää verisuonten joustavuutta. Runsaalla saunomisella näyttäisi olevan yhteys myös vähäisempään niveltulehdukseen sekä päänsäryn ja flunssaoireiden ilmenemiseen.
Jo puolen tunnin saunahetki vaikuttaa verenpaineeseen ja lisää verisuonten joustavuutta.
Sitä, kuinka usein saunassa pitäisi käydä saavuttaakseen maksimaalisen hyödyn, ei osata tarkkaan vielä sanoa. Suuntaa antavien tutkimusten mukaan sydäntapahtumiin sairastumisen riski aleni merkittävästi niillä, jotka saunoivat useana päivänä viikossa (4–7 kertaa). Myös pituudella näyttäisi olevan merkitystä. Vähiten sydäntapahtumia oli porukalla, joka viihtyi saunassa vähintään 19 minuuttia kerrallaan. Terveyden takia kannattaa kiinnittää huomiota myös saunomislämpötilaan. Suomalaisille tuttu 80 astetta on optimilämpötila – toki saunan ominaisuuksista riippuen.
Saunaan kannattaa suunnata ennen raskasta ateriaa, jolloin verenkierron ei tarvitse kuumassa keskittyä sekä ruoan sulattamiseen että kehon jäähdyttämiseen. Matala verenpaine saattaa aiheuttaa saunassa heikotusta, johon auttaa riittävä nesteiden nauttiminen sekä saunominen jalat seinää vasten, jolloin sydämen verenkierto helpottuu.
Lähde: Tanjaniina Laukkanen ja Jari Laukkanen: Sauna, keho & mieli (Docendo)