Heivaa sokeri! Ihosi pysyy nuorekkaana, painosi tippuu, piristyt, olet terveempi. Lue, miten pääset eroon sokerista ja millaisia hyötyjä sillä on.
Leffa ilman irtokarkkeja. Kaverin synttärikakusta kieltäytyminen. Makaronilaatikko ilman kunnon ketsuppitujausta.
Näistäkö pitäisi luopua? Uuh, aika kurjaa.
Ensimmäinen mielikuva sokerittomasta elämästä on rähmälleen menneet karkkilakot, jotka päättyivät suklaaövereihin.
Jokainen herkkuhiiri tunnistaa tilanteen: järki sanoo ei, mutta euforian tavoittelu ajaa napsimaan sokeria.
Sokerikoukussa ei ole kyse vain heikosta itsekurista. Sokeri vapauttaa mielihyvähormoneja. Se on fysiologinen ketju, joka toimii kuin huumeet tai lääkkeet, vieroitusoireita unohtamatta.
Oikeasti pirteäksi tulee heivaamalla sokerit. Ihan täysin ilman sokeria eläminen on melko mahdotonta, mutta kun karsii ruokavaliosta monet lisättyä sokeria sisältävät tuotteet ja liialliset herkut, pääsee jo pitkälle.
Se kirpaisee kerran mutta palkitsee nopeasti.
Ensimmäinen viikko ilman sokeria on pahin
– Jo ensimmäisen sokerittoman viikon jälkeen suurin osa ihmisistä tuntee itsensä pirteämmiksi. Voittajafiilis antaa pontta jatkaa, lupaa ravintovalmentaja Leeni Viio, joka vetää työkseen suosittuja Taltuta makeanhimo -valmennuksia.
Hän on todistanut lukemattomia kertoja, miten sokerittoman elämäntyylin hohdokkuus alkaa tuntua – yleensä viimeistään toisella sokerittomalla viikolla.
Silloin hekin, jotka aluksi tuntevat jääneensä jyrän alle vierotusoireineen, pääsevät nauttimaan sokerittoman elämän plussista. Jätskiannosten kuvat eivät enää vilku silmissä, keskittyminen ei herpaannu ja nälänhallinta on helpompaa. Farkutkin sujahtavat ihmeen näpsäkästi jalkaan.
– Sokerittomuus ei ole laihdutuskuuri, sillä se on elämäntyyli, ei mikään kertarykäys, Viio selventää.
– Monilla paino lähtee kuitenkin nopeasti laskemaan, kun sokerista ei enää ropise tyhjiä kaloreita. Tulee syötyä paremmin, eikä sokerin nappailu johda verensokerivuoristorataan, jossa koko ajan tekee mieli jotain naposteltavaa. Sokeripöhön siliäminen vartalosta motivoi jatkamaan.
Sokerittomuus näkyy erityisesti ihossa, joka heleytyy viimeistään kuukauden sokerilakon aikana. Ilman sokeria keho vanhenee hitaammin.
– Sokeri rypistää ihoa, sillä se on yksi vahvimmista soluja rappeuttavan oksitatiivisen stressin aiheuttajista. Onkin aika hassua koettaa pitää iho kimmoisana antioksidantteihin ja rasvoihin panostamalla, mutta samalla pilata hyviä vaikutuksia sokerilla.
Viio summaa, miten sokeriton arki voi olla yllättävä lääke moneen vaivaan. Se saattaa auttaa pääsemään kakkostyypin diabeteksesta, suolisto-oireista tai masennuksesta. Ei mikään pikkujuttu.
Lue myös: Liika sokeri tekee sairaaksi
Siivoa sokeri kaapeista
Sokerittomuutta on turha vain ”vähän testailla”. Lakot, kuurit tai hokkuspokkustemput eivät sokerivieroituksessa toimi. Keho kaipaa täyden vieroituksen sokerista, jotta se tottuu kaipaamaan muitakin makuja kuin helppoa makeaa.
Kun suuhun ei laiteta mitään sokerista – ei karkkia, ei vohveleita, ei eineksiä – makunystyrät oikeasti unohtavat sokerin ihanuuden ja oppivat iloitsemaan karvaammista mauista. Samalla vältytään siltä, että väliaikaisen tai puolihuitaistun kiristelyn seurauksena mieliteot hyökkäisivät korkojen kanssa takaisin.
Sokerikierteen katkaisemiseen tarvitaan kirkas ajatus ja järjestelmällisyyttä.
– Ensimmäinen askel on raivata kaapit vierasvaroista, Viio vinkkaa.
Syynää tuoteselosteet kaupassa
Suurimalle osalle sopii nollatolerassi, ainakin aluksi. Kun välttää sokerin lisäksi luonnostaan makeita tuotteita, kuten hunajaa ja kuivahedelmiä, mieltymys makeaan vaimenee jo parissa päivässä.
Sokerittomuus vaatii soturiasennetta. Kaupassa pitää syynätä tuoteselosteita, sillä 60 prosenttia päivän sokereista kasaantuu piilosokereista, kuten leikkeleistä, kastikkeista, ketsupista ja mehuista.
Myös makeutusaineilla kyllästetyt herkut on heivattava. Vaikka keinotekoiset makeutusaineet eivät vaikuta verensokeriin, ne pitävät yllä makeanhimoa, jolloin todellista vieroittumista sokerinhimosta tapahdu.
– Helpointa on ostaa kokonaista ruokaa eli sellaista, jonka ainesosaluettelossa on vain muutama raaka-aine tai sitä ei tarvita lainkaan. Koko hevi-osasto kaikkein makeimpia yksilöitä, kuten banaaneja ja taateleita lukuun ottamatta, on vapaata riistaa.
Koriin kannattaa kasata palkokasveja, marjoja, täysjyväviljoja, pähkinöitä, maustamatonta kanaa, kalaa ja lihaa ja luonnollisia maitotuotteita. Hiilareita ei sokeritiukkiksen tarvitse sinänsä välttää, Viio ohjeistaa.
– Sokerittomuuden kanssa pitää tosin olla sinut. Juhlissa pitää aiheesta paasaamisen sijaan valita lautaselle mahdollisimman fiksua täytettä ja keskittyä seurusteluun. Kilistää voi rutikuivalla valkoviinillä tai tilata vichypohjaisen drinkin.
Lue myös: Kokeile viikon sokerilakkoa
Tunnista milloin sorrut sokeriin
Kun sokerikierteen on saanut poikki ja löytänyt parempaa syötävää, on vielä edessä tärkein vaihe: sokeripuskurin rakentaminen.
Melkein kuka tahansa voi sinnitellä sokerittomalla tovin, mutta vain motivoituneimmat omaksuvat tyylin tavakseen. Silloin sokerittomat valinnat tulevat selkäytimestä.
Jotta homma rullaisi, on ymmärrettävä omat heikot hetket, jolloin keho huutaa sokeria: univaje, stressi, alakulo, tylsyys, liian pitkät ateriavälit. Juuri silloin on oltava kärppänä, ettei laastaroi ongelmaa sokerilla.
– Hyvä kikka on hengittää ensin pari kertaa syvään, kulauttaa pari lasia vettä ja pelata näin lisäaikaa sokerinhimon syyn tunnistamiselle, Viio neuvoo.
Jos huomaa kaipaavansa makeaa maanantai-iltapäivisin, kyse on todennäköisesti viikonlopun univajeesta, joka paikkaantuu paremmin torkuilla kuin pullapitkolla.
Inhimillisiä repsahduksia sattuu kaikille, mutta nekin kehittävät sokeripuskuria.
– Jos on kiireessä sortunut suklaapatukkaan, ei kannata heittää hanskoja tiskiin syömällä illalliseksi jätskipaketti. Jarrua kannattaa painaa, vaikka repsahdus olisi jo tapahtunut; viisi keksiä kymmenen sijaan on heti vähemmän.
– Näin takapakki pysyy pienenä ja muuttuu onnistumisen kokemukseksi, joka auttaa eteenpäin.
Sokerin karsiminenkin kannattaa
Jos ehdottomuus ei sovi, jo sokereiden karsimisesta on hyötyä. Hidas hivutus parempaan onnistuu totuttelemalla karvaampiin makuihin ja rajaamalla kohtuullinen herkuttelu vain viikonloppuihin.
Kun karsii ostoskorista ainakin ne tuotteet, joissa sokeri on top kolmosessa, pääsee hyvään alkuun. Se voi tarkoittaa esimerkiksi hedelmäjogurtin vaihtumista luonnonjogurttiin ja täysmehun puristamista itse.
Kun sokeria ei enää puske joka tuutista, olo kevenee ja terävin kärki makeanhimosta taittuu. Erityisesti jos ei ole herkkuhiiri, mutta sokeria on kertynyt ruuan mukana, kuten eineslaatikoista, pussikeitoista ja aamiaismuroista, niiden vaihtaminen sokerittomiin voi tehdä ihmeitä.
Kun keho tottuu sokerittomuuteen, saattaa satunnainen lauantaileivos yllättää äklömakeudellaan.
Lue myös:
Nopea laihdutus ei onnistu ja muut laihdutusmyytit