Kyynelet poistavat stressiä. Pettymykset, suru ja liikutus kuuluvat arkeen. Mutta pitäisikö niitä ilmaista vaivaannuttavalla itkulla?
Enpä tiedä, kehtaanko. Kannattaisi kehdata! Itkeminen tekee hyvää kokonaisvaltaisesti. Itku on naurun ohella luonnollisin tunteen ilmaisun keinoistamme, ja onpa sen sanottu parantavan hetkellisesti jopa immuniteettiä. Mutta aloitetaan perusteista. Miksi ihmeessä itkemme?
– Viestimisen tarpeesta ja ilmaistaksemme itseämme, psykoterapeutti Anne Hyvén tietää.
– Itku on ensimmäinen keinomme kommunikoida ja olla kontaktissa muihin ja itseen. Jo pieni vauva viestii asioita äidilleen itkemällä siten, että itku kuulostaa sen aiheuttajasta riippuen erilaiselta.
Toisen itku on muille universaali merkki tunnetilasta. Vaikka itkulla voi ilmaista monia tunteita aina pelosta ja liikutuksesta vallanhaluun, suhtaudumme itkevään lähes aina empaattisesti. Tutkitusti jo pienet vauvat pyrkivät tukemaan itkevää kääntämällä kasvonsa tätä kohti ja antamalla itkevälle näin huomionsa.
Älä patoa vaan pura
Itku eheyttää meitä sisältä päin. Jos tunteitaan ei pura, ne patoutuvat. Pitkään jatkuva tunteiden peittäminen johtaa yksin huonoihin lopputuloksiin. Kehomme alkaa kuormittua, immuniteettimme heikentyä ja mielialamme synkentyä. Vähäinen itseilmaisu voi siis pahimmillaan sairastuttaa meidät.
– Eri kulttuureissa tunteita ilmaistaan eri tavalla. Suomessa olemme pidättyväisiä itkijöitä esimerkiksi arabialaiseen kulttuuriin verrattuna. Herkkyys itkeä ja nauraa saattaisi toisinaan jopa parantaa elämälaatuamme. Sekä itku että nauru helpottaa, vaikkei vielä oikein tiedetä, miksi, Hyvén kertoo.
Koimmepa jalat kilometrin korkeudelle nostattavaa iloa tai kurkkuun palloksi pakkautuvaa surua, tunteen ilmaisu on meille hyvinvointimme kannalta ensiarvoista.
Merkitystä on myös sillä, että purkauksen jälkeen pääsemme taas maan pinnalle. Vatsalihakset kipeiksi saava nauruhepuli tai sylin kyynelillä kasteleva itkukohtaus auttavat meidät tunnekuohujemme yli.