Aloita avantouinti ja saa lajin tuomat terveyshyödyt

Avantouinti on tutkitusti terveyttä edistävä laji. Mitä kaikkia hyötyjä kylmään veteen pulahtaminen antaa? Estävätkö sydänvaivat avantoon menemisen? Miten pääsee alkuun?

Avantouinti on nyt trendilaji, eikä ihme.

Kaikki on hyvin. On helppo olla läsnä hetkessä. Veri lähtee kiertämään, ja koko kehossa on lämmin tunne. Mieli on tyynempi, ja illalla nukuttaa paremmin.

Näin moni talviuimari kuvailee oloaan avannossa käymisen jälkeen. Avantouinti kasvattaa suosiotaan niin kovalla vauhdilla, että varsinkin pääkaupunkiseudulla voi olla vaikea löytää paikkaa uida. Siinä missä laji oli aiemmin lähinnä keski-ikäisten suosikki, se saa nyt yhä nuorempia harrastajia.

”Talviuinnilla on Suomessa yli 700 000 harrastajaa, ja yli 400 000 ihmistä olisi kiinnostunut kokeilemaan sitä,” Suomen Ladun aikuisliikunnan vastaava Hanna Okkonen sanoo. Luvut perustuvat järjestön teettämään kyselyyn.

Avantouinti on terveydeksi

Talviuinnilla on paljon hyötyjä, osoittavat tutkimukset. Kylmässä vedessä uiminen voi parantaa verenkiertoa, laskea verenpainetta, vähentää kipuja sekä edistää palautumista ja parantaa vastustuskykyä.

”Tärkein syy aloittaa harrastus on kiinnostus terveysasioihin. Moni kokee esimerkiksi kylmänsietokyvyn paranevan talviuinnin myötä. Lisäksi useat talviuimarit sanovat, etteivät enää sairastu flunssaan tai se iskee harvemmin,” Okkonen kertoo.

Jos ui kylmässä vedessä säännöllisesti ja pitkäaikaisesti, elimistö voi alkaa tuottaa terveellistä ruskeaa rasvaa. Sillä on osoitettu olevan yhteys kehon insuliiniherkkyyteen sekä pienempiin veren triglyseridipitoisuuksiin ja vyötärön ympärysmittaan. Siksi ruskeasta rasvakudoksesta on toivottu apua tyypin 2 diabeteksen ja liikalihavuuden hoitoon. Ruskea rasva pystyy myös muuntamaan varastoitua energiaa lämmöksi. Säännöllisesti aktivoituna ruskea rasvakudos kuluttaa energiaa muutaman rasvakilon vuodessa.

”Hyötyjä alkaa saada, kun ui 2–3 kertaa viikossa säännöllisesti. Ruskean rasvakerroksen kerryttäminen vaatii kuitenkin, että talviuintia harrastaa pitkän aikaa, jopa vuosia.”

Henkinen hyvinvointikin saattaa parantua talviuinnin myötä. Tutkimusten mukaan laji sekä lisää mielihyvähormoneja että vähentää stressihormonia elimistössä. Talviuinti voi muun muassa rentouttaa ja virkistää mieltä, helpottaa kaamosoireita ja parantaa unenlaatua.

Tulevaisuudessa talviuinnilla saatetaan hoitaa mielenterveyttä jopa osana psykoterapiaprosessia. Itse avannossa käyvät psykoterapeutit Riikka Airo ja Miia Lehtonen selvittävät paraikaa, voisiko talviuintia hyödyntää osana mielenterveyden hoitoa.

Talviuintikokemuksen välityksellä voidaan Airon mukaan tarkastella muun muassa keho-mieliyhteyttä ja erilaisia tunteita. Tutkimukseen osallistuu ryhmä nuoria aikuisia, joilla on erinäisiä psyykkisiä vaikeuksia, kuten masennusta ja ahdistusta. Lehtosen ja Airon hanketta tukevat Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Suomen Latu ja helsinkiläinen merikylpylä Allas Sea Pool.

Kaikille laji ei kuitenkaan sovi. Avantoon meno kohottaa verenpainetta ja sykettä, mikä ei ole haitallista terveille. Kylmävesiuinnin voivat estää tietyt sydänsairaudet, kuten sydämen vajaatoiminta tai LQT 1 -geenimuunnos eli pitkä QT -oireyhtymä. Geenivirhettä kantaa lähes joka sadas suomalainen.
Esimerkiksi sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, eteisvärinä tai vaarattomat lisälyönnit eivät sen sijaan automaattisesti tarkoita, ettei avantoon ole asiaa.

Jos sydänsairaus on hyvässä hoitotasapainossa ja vointi on hyvä, estettä uimiseen ei välttämättä ole. Sydänsairaan kannattaa varmistaa lajin sopivuus lääkäriltä.

Avaantoon kehoa kuunnellen

Aloittelijan kannattaa ottaa mukaan reilu annos päättäväisyyttä ja uintikaveri. Suomen Latu ei suosittele menemään kylmään veteen yksin. Aluksi on hyvä vain kastautua kaulaa myöten ja nousta sitten rauhallisesti ylös vedestä. Tärkeintä on muistaa yrittää hengittää rauhallisesti, sillä hengitys salpautuu helposti. Hengitykseen keskittyminen auttaa myös pysymään hyisessä vedessä halutut sekunnit.

Tärkein varuste on pipo tai lakki, sillä paljas pää haihduttaa runsaasti lämpöä. Pipo myös muistuttaa, ettei päätä kannata kastella. Se voi olla avannossa todellista sokkihoitoa. Myös neopreenikäsineet ja -tossut ovat hyvä hankinta. Okkonen tosin vinkkaa oikopolusta.

”Ensikertalaisen ei tarvitse investoida varusteisiin, jos laji ei sitten olekaan oma juttu. Avantoon voi mennä myös missä tahansa tavallisissa sukissa, kunhan ne pysyvät jalassa vedessä.”

Uinnin jälkeen on tärkeää saada keho lämpimäksi, jotta kylmähorkka ei iske. Jos ei käy saunassa, suositus on pukeutua lämpimästi, juoda jotain lämmintä tai mennä lämpimään suihkuun kotona. Myös verryttely ennen avantoa olisi tärkeää.

”Uimaan kannattaa mennä esimerkiksi juoksu- tai hiihtolenkin jälkeen tai saunan kautta. Jos keho on jo valmiiksi kylmä, kylmä vesi voi tuntua todella pahalta.”

Ilman saunaa pulahtaminen kylmään veteen on yleistymässä. Se voi olla osin pakon sanelema juttu, sillä kaikilla talviuintipaikoilla ei ole saunaa. Saunan lauteilla toisaalta tapaa muita uimareita. Juuri yhteisöllisyys on monelle lajin suola.

Kylmässä vedessä viihdytään myös yhä pidempään kerralla. Okkosen mukaan yli puolet ui jo yli 40 sekuntia.

”Suositus onkin korkeintaan minuutti kerralla, sillä sen pidemmällä kylmäaltistuksella ei tutkimusten mukaan saa enää merkittäviä lisähyötyjä. Avannossa ei kannata urakoida vaan kuunnella aina kehoa.”

Lue myös:

Tutkittua tietoa: Näin vahvistat vastustus­­­kykyä

 

Teksti Hanna Pesonen
Kuvat iStock