Äitiysfysioterapeutti Piritta Hagman: ”Kuukautiset ovat voimavara”

Äitiysfysioterapeutti Piritta Hagman kannustaa naisia kuuntelemaan kehon viestejä. Kireä ja kipeä kroppa ei kaipaa kovaa treeniä.

Piritta Hagman, 40

• Hyvinvointi­alan yrittäjä, lantionpohja- ja äitiysfysioterapeutti sekä MyFascia -terapeutti.
• Opiskellut myös doulaksi, Lamaze-synnytysvalmentajaksi, pilatesohjaajaksi, personal traineriksi ja hengitysohjaajaksi.
• Juontanut Toisenlaiset äidit -tv-ohjelmaa Nelosella.
• Asuu Porissa ja Helsingissä.

Äitiysfysioterapia herätti mielenkiintoni, kun näin oman kokemuksen kautta, miten raskaana olevia hoidettiin Pohjois-Amerikassa. Siellä syttyi halu oppia, kuinka raskautta, synnytystä ja siitä palautumista voidaan tukea naisen kehoa oikealla tavalla valmistamalla ja vahvistamalla. Suomessa äidit ovat alihoidettuja, sillä vauvojen hyvinvointi tuntuu menevän naisten edelle. Moni on synnytyksen jälkeen hukassa omassa kehossaan, eikä koe saavansa riittävästi ohjeita, miten vatsalihasten erkaumaa, lantionpohjaa tai arpia pitäisi huomioida. Kun kuntosalilla joku liike aiheuttaakin virtsan karkaamisen, kynnys mennä salille kasvaa ja naiset kokevat menettävänsä ison osan itsestään ­äitiyden myötä.

Suomessa äidit ovat alihoidettuja, sillä vauvojen hyvinvointi tuntuu menevän naisten edelle.

Naisten ja miesten eroihin on vihdoinkin herätty urheilussakin. Olemme fysiologisesti erilaisia, mutta silti naisia on valmennettu kuten miehiä. Osittain siksi, että suuri osa valmentajista on miehiä, jotka eivät ymmärrä naisen kehoa ja sitä, miten paljon vaikkapa terve hormonitoiminta voi auttaa treenaamista. Tai vastakohtana kivuliaat kuukautiset haitata sitä. Naisen hormonikierron huomioiminen kehonhuollossa tai lihasmassan kasvattamisessa ovat asioita, joista puhun usein miesvalmentajille. Kun asioista puhutaan oikeilla nimillä, miestenkin on helpompi ymmärtää, etteivät ”naisten jutut” ole heikkoutta vaan valtava voimavara.

Paikallaan oleminen on tällä hetkellä suurin hyvinvointimme haaste. Olen huomannut sen itsekin talven aikana, sillä olen viettänyt enemmän aikaa autossa kuin koskaan ennen. Pitkiä aikoja istuessa lihakset heikentyvät, kiristyvät ja nivelten liikkuvuus vähenee. Tämä aiheuttaa keholle haasteita, mitä ei ollenkaan auta se, että liikumattomuutta kompensoidaan staattisessa asennossa vietetyn työpäivän jälkeen usein liian kovalla treenillä. Liikkumisesta on tullut suorittamista, jossa kehon tarpeiden kuunteleminen on unohtunut. Kireä ja kipeä keho ei pysty suoriutumaan liikkeistä oikein ja väärin tehty treeni aiheuttaa vain lisää kipua.

Kävely on liikuntana aliarvostettua, se laittaa kropan lempeästi liikkeelle ja ulkoilu luonnossa lievittää myös stressiä.

Kehon hyvinvoinnista voi huolehtia muistamalla helpot perusohjeet: asentoja kannattaa vaihtaa mahdollisimman usein ja jaloitella säännöllisesti. Kävely on liikuntana aliarvostettua, se laittaa kropan lempeästi liikkeelle ja ulkoilu luonnossa lievittää myös stressiä. Ylikierroksilla käyvää hermostoa rauhoittavat läsnäolo- ja hengitysharjoitukset, joita pyrin itsekin tekemään aamuin illoin. Vaikeina aikoina mieleni laukkaa ja minun on vaikea rauhoittua kuuntelemaan kehoni viestejä. Uskon, että jos kipeitä asioita ei käsittele, ne jäävät kehon muistiin. Siksi vietän päivittäin hetken omaa sisintäni ja kehoani kuunnellen.

Pätkätreeni on osoittautunut ruuhkavuosiarkeni pelastukseksi. Istumisesta uinahtaneet pakaralihakseni sekä keskivartaloni kaipaisivat tällä hetkellä eniten lihaskuntotreeniä, mutta koska haluan viettää iltaisin aikaa lasteni kanssa, yritän ripotella treeniä lyhyisiin pätkiin pitkin päivää. Tavoitteeni on ­liikkua tunti päivässä, vaikka sitten vartin rupeamissa. Elvyttelen myös juoksuharrastusta, joka on helppoa treeniä arjen kiireisiin. Juostessa keskityn hengitykseen ja riittävään ylävartalon kiertoliikkeeseen, jotka auttavat lisäämään verenkiertoa jumiutuneissa hartioissani. Uusin ihastukseni on paljasjalkakengät, jotka vaikuttavat koko kropan hyvinvointiin. On ollut hämmästyttävää huomata, miten jalkaterän lihasten aktivoiminen on parantanut koko ­elimistön hyvinvointia.

Teksti Anna Povenius
Kuvat Elina Simonen