Kun sählää ja hyppii asiasta toiseen, keskittymiskyky heikkenee. Mutta ei huolta: keskittymistä voi myös tietoisesti parantaa.
Kysypä itseltäsi muutama kysymys ja vastaa rehellisesti:
Teetkö usein montaa asiaa yhtä aikaa?
Räpläätkö toistuvasti kännykkää elokuvan katselun aikaan?
Tuntuuko kirjan lukeminen niin tylsältä, että mieli harhailee jo ennen kuin olet päässyt sivun loppuun?
Tulviiko mieleesi jatkuvasti uusia hoitamattomia asioita?
Huomaatko sählääväsi arjessa?
Oletko kadottanut kykysi rauhoittua?
Jos vastasit kyllä, keskittymiskykysi kaipaa kohennusta.
4 vinkkiä parempaan keskittymiskykyyn
1. Lopeta multitaskaaminen
Monen asian tekeminen yhtä aikaa luo tehokkuuden illuusion. Kun samaan aikaan naputtaa raporttia, kirjoittaa sähköpostia ja hoitaa vielä kolmatta asiaa siinä sivussa, saattaa ajatella saavansa kauheasti aikaan. Tutkimusten mukaan silloin työn jälki on kuitenkin heikompaa, virheitä tapahtuu enemmän eikä mikään asia etene kunnolla.
Multitaskaajan aivot myös kuormittuvat. Monen tehtävän tekeminen yhtä aikaa saa aivot väsyneemmäksi kuin niiden hoitaminen vuorotellen.
Multitaskauksen lopettaminen on mahdollista, mutta se pitää tehdä tietoisesti. Kun on tottunut toimimaan tietyllä tavalla, aivot jatkavat samaan tyyliin jo automaattiohjauksella. Kun ottaa tavoitteeksi keskittymisen ja rauhoittuu yhteen asiaan kerrallaan, levottomuuden tunne vähenee.
Jos töissä tai arjessa keskittyminen herpaantuu jatkuvasti, kun mieleen tulvii muita hoitamattomia asioita, ota hetkeksi tietoinen stoppi ja hengitä muutaman kerran syvään. Listaa ylös mielessä pyörivät asiat – se ulkoistaa tehtävät työmuistista ja vähentää mielen kuormitusta reilusti. Sitten kirkasta itsellesi, mitä oli tekemässä, ja jatka sitä.
Vielä parempi on aloittaa vaikka jokainen päivä listaamalla hoidettavat asiat paperille. Kun työmuisti ei ole täynnä pikkuasioita, luovalle ajatustyölle vapautuu tilaa.
2. Hiljennä keskeytykset
Some on häirikkö, joka ponkaisee esiin jokaiselta ruudulta. Jotta voisit keskittyä etkä roikkuisi jatkuvasti somessa, hiljennä turhat merkkiäänet. Jos voit, pidä vaikka puhelin kokonaan näkymättömissä. Näin harhaileva katse ei saa tarttumaan puhelimeen. Voisitko tai haluaisitko luopua jostain sovelluksesta kokonaan?
Piippaako myös älykellosi koko ajan? Saisitko muokattua asetuksia niin, ettei keskeytyksiä tulisi turhaan?
Ota käyttöön perinteiset menetelmät. Laita musa soimaan kuulokkeista, niin ihmisten äänet ympärillä hiljenevät. Käytä kuulosuojaimia tai vastemelukuulokkeita, jos tilanne sitä vaatii. Näin aivot pääsevät rauhalliseen aistiympäristöön, jossa huomiokaapparit eivät saa valtaa.
3. Tee jotain rauhallista
Mieli tarvitsee rauhallisia ja jopa tylsiä hetkiä – silloin on aivojen palautumisen paikka. Lähde siis lenkille, tee käsitöitä, rakenna palapeliä tai tuijota takkatulta tekemättä mitään muuta. Kun mieli rauhoittuu, aivot käyvät läpi päivän asioita ja järjestelevät niitä muistiin. Silloin asiat myös yhdistyvät toisiinsa ja uusille oivalluksille tulee tilaa.
– Pysähtymisen hetkestä voi tehdä myös läsnäoloharjoituksen. Kun silität vaikka paitoja, keskity vain siihen. Huomioi, kuinka silitysrauta liikkuu kankaalla ja rypyt oikenevat, aivotutkija Mona Moisala ehdottaa.
Varsinkin illalla on hyvä antaa aivoille tyhjäkäynnin tilaa, jolloin et ajattele suuremmin mitään. Samalla kun aivot palautuvat rasituksesta, ne valmistautuvat uneen. Työmeilien selaaminen sängyssä saa aivot taas pärisemään ja unenlaatukin heikkenee.
4. Pidä huolta itsestäsi
Hyvinvoivat, keskittymiseen kykenevät aivot asuvat hyvinvoivassa kropassa. Uni on aivoille elintärkeä lepohetki, jolloin ne järjestelevät päivän tapahtumia, käsittelevät tunteita ja tallettavat asioita pitkäkestoisen muistin puolelle. Säännöllinen syöminen ja monipuolinen ruokavalio ovat myös tärkeitä aivojen huoltajia.
Aivot kaipaavat hengästymistä joka päivä – varsinaista liikuntaa ja tavallista aktiivisuutta, eli portaita, taukojumppaa ja kävelyä. Liikunta edistää aivojen palautumista ja saa ne toimimaan erityisen tehokkaasti treenin aikana ja heti sen jälkeen. Siksi moni saa parhaat ideansa esimerkiksi juoksulenkillä.
Kun liikunnan aikana keskittyy vain itse treeniin, aivot saavat myös huilata. Vaikka salilla olisi palautusten aikana juuri sopiva aika kurkata somea, mielelle parempi olisi ihan vain hengitellä. Tanssijoita voi onnitella hyvästä lajivalinnasta: harvassa tekemisessä yhdistyy niin moni aivoja hellivä tekijä, kuten kehon liike, sosiaalisuus ja musiikki, joka kytkeytyy aivoissa laajalle alueelle tiedonkäsittelyyn ja tunteisiin.
Harrastaa sitten mitä tahansa, tärkeintä on kuitenkin kokea oma lajinsa mielekkääksi. Jos joku tuntuu miellyttävältä ja hauskalta, se on aivoille ja keskittymiskyvyllekin hyväksi.
Vinkit antoi Mona Moisala, aivotutkija ja Keskittymiskyvyn elvytysoppaan toinen kirjoittaja.
Lue myös:
Näin kännykkä ei pilaa keskittymiskykyäsi
6 klassista treenimokaa – vältä nämä, niin säästyt sairauslomilta