Migreeniin liittyy paljon harhaluuloja
Migreeni on harvinainen sairaus.
Tarua. Migreenistä kärsii 12–15 prosenttia suomalaisista. Neurologisena sairautena se on itse asiassa varsin yleinen. Noin puolet migreenialttiudesta periytyy geeneissä.
Migreeni on vain kovaa pääsärkyä, ei sen kummempaa.
Tarua. Migreeni on kovaa päänsärkyä, mutta myös paljon muuta. Se on keskushermosto-ongelma, johon liittyy kokonaisvaltaisia oireita kuten väsymystä, huonoa oloa, näköhäiriöitä, puutumista, huimausta ja makeanhimoa, erittäin harvinaisissa migreenimuodoissa jopa halvausoireita. Joillekuille migreeni on vakavasti työkykyä uhkaava sairaus, joka vaatii vuodelepoa.
Migreenikohtaus alkaa aina näkökenttään ilmestyvillä sahalaitakuvioilla.
Tarua. Noin kolmasosalla migreenipotilaista on auraoireita, eli tavallisimmin näkökentässä laajenevia ja väriseviä sahalaitamaisia näköhäiriöitä. Muiden kohtaus alkaa suoraan päänsäryllä, mutta harvoin kovin nopeasti – yleensä migreeni kerää pikkuhiljaa voimiaan.
Yksi kohtaus ei vielä tee migreeniä. Vasta kun saa viisi auratonta tai kaksi aurallista kovaa päänsärkykohtausta, on kyse migreenisairaudesta. Migreeni on taipumus siihen, että kohtaus uusii, ei itse särky. Johtavat migreenitutkijat ovat jopa sitä mieltä, että kaikilla ihmisillä on olemassa migreenitaipumus ja jos tarpeeksi rääkätään, saadaan kohtauskin syntymään – mutta vasta uusiutuvat, samantyyppiset kohtaukset tekevät päänsärystä migreenin.
Kirkas valo ja kovat äänet voivat laukaista migreenikohtauksen.
Totta. Melkein mikä tahansa voi laukaista migreenikohtauksen. Valossa on kuitenkin tutkitusti jotain migreenikohtaukselle altistavaa, sillä monet potilaat kärsivät esimerkiksi kirkkaasta kevätauringosta. Koska migreeni on autonomisen hermoston tasapainotilan häiriö, mikä tahansa ulkoinen ärsyke, kuten stressi, valo, voimakkaat tuoksut, kuumuus, meteli tai vaikka ukkonen, voi aiheuttaa kohtauksen.
Migreeniin liittyy aina kova päänsärky.
Totta ja tarua. Suurin osa migreenipotilaista kärsii kohtauksen aikana kovasta päänsärystä, mutta on olemassa potilaita, joille kohtaus tulee aina täysin säryttömänä. Tällöin migreeniin liittyy ainoastaan neurologisia oireita, kuten aurailmiö. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista.
Migreeni on naisten sairaus.
Totta ja tarua. Sairaus on huomattavasti yleisempi naisilla kuin miehillä, mutta esimerkiksi pienillä pojilla on tyttöjä enemmän migreeniä. Naisten hormonitoiminta ei aiheuta migreeniä, mutta se vaikuttaa sairastumisalttiuteen. Kuukautiskierto ja estrogeenitason vaihtelut altistavat kohtauksille. Joidenkin naisten migreeni pysyy kurissa estrogeenilaastarin avulla.
Migreeni on kilttien ihmisten sairaus.
Tarua. Geneettinen tutkimus on auttanut kumoamaan yleisen harhaluulon, että migreeni olisi heikkohermoisten ihmisten psyykkinen sairaus. Migreeni on siis myös hunsvottien tauti! Tosin stressialttiudella ja migreenitaipumuksella on todettu yhteys, sillä stressi on yksi yleisimmistä, ulkoisista migreenikohtausten aiheuttajista.
Punaviinin juominen laukaisee migreenikohtauksen.
Totta ja tarua. Alkoholi juomana altistaa migreenikohtauksille, sillä se laajentaa verisuonia. Krapulapäänsäryssä ja -pahoinvoinnissa on paljon samoja piirteitä kuin migreenikohtauksessa. Juuri punaviinistä ei ole kuitenkaan löytynyt migreeniä aiheuttavaa tekijää. Alkoholinkäyttö pysyy migreenipotilailla usein käytännön syistä kurissa, sillä migreeniä sairastavat eivät ehdoin tahdoin halua aiheuttaa itselleen kohtauksia.
Hartialihasten jännitystilat laukaisevat migreenikohtauksen.
Totta. Vaikka jännityspäänsärky ja migreeni ovat eri sairauksia, ne menevät myös limittäin. Jännityspäänsärky ja lievä migreenitaipumus yhdistettynä esimerkiksi päätetyössä jumittuneisiin hartialihaksiin onkivat kyllä migreeninkin esiin. Itse migreenikohtaus taas jumittaa terveetkin hartialihakset, ja jos kohtauksia tulee usein, ovat potilaan niskat jumissa koko ajan. Tällöin voi olla tarpeen hoitaa hartialihakset kuntoon, eikä ottaa migreeniestolääkitystä.
Jos huomaa sairastavansa migreeniä, on aina mentävä lääkäriin.
Totta. Se on eduksi. Terveyskeskuksen omalääkäri osaa tehdä diagnoosin, ja potilas saa oikean lääkityksen. Kohtaukset voivat olla invalidisoivia, ja migreenin kaltaisia vivahteita liittyy myös vaarallisiin päänsärkysairauksiin kuten aivoverenkiertohäiriöihin.
Migreenin voi pitää kurissa liikunnan avulla.
Tarua. Migreeniä ei voi parantaa liikkumalla, ja itse migreenikohtausta liikunta pahentaa. Kohtauksen aikana aivokalvon verisuonissa on pieni tulehdus. Liikkuessa sydän pumppaa verta arkoihin verisuoniin, mikä aiheuttaa sykkivää ja erittäin kovaa kipua päässä.
Tavallista jännityspäänsärkyä puolestaan voi helpottaa kevyellä liikunnalla. Jotkut migreenipotilaat voivat kuitenkin vaikuttaa kohtausten määrään huolehtimalla hyvinvoinnistaan, sillä huono kunto ja ylipaino lisäävät selvästi kohtauksia. Runsaasta rasvakudoksesta vapautuu päänsärylle altistavia aineita, joten pitämällä itsensä hyvässä kunnossa ja solakkana voi vaikuttaa siihen, kuinka usein kohtauksia tulee.
Asiantuntijana Mikko Kallela, neurologian erikoislääkäri, Helsingin päänsärkykeskus.