Kahvi

Jo kauan on tiedetty, että kahvinkin sisältämät flavonoidit ja polyfenolit suojaavat erilaisilta sairauksilta. Jo kauan on tiedetty, että kahvinkin sisältämät flavonoidit ja polyfenolit suojaavat erilaisilta sairauksilta. Kahvista on tunnistettu yli 500 kemiallista yhdistettä, joista monet toimivat elimistön antioksidantteina suojaten soluja haitalliselta hapettumiselta. Antioksidanttien kannalta suodatinkahvi on pannukahvia parempi valinta. Suodatinkahvin käytön puolesta puhuu myös se, että jo 1980-luvulla pannukahvin todettiin nostavan haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta veressä. LDL-kolesteroli kerää kolesterolia verisuonten seinämiin, kun taas hyvä HDLkolesteroli kuljettaa sitä maksaan tuhottavaksi. Suodatinkahvissa kolesterolia kohottavat aineet sen sijaan kerääntyvät suodatinpaperiin.

Kofeiini ei ole myrkkyä

Parhaillaan tutkijoiden mielenkiinto suuntautuu erityisesti kahvin sisältämään ja kansan parjaamaan kofeiiniin. – Ihmiset, jotka juovat kofeiinitonta kahvia uskoen sen olevan tavallista kahvia terveellisempää, ovat väärässä. Vertailututkimuksissa on havaittu, että kofeiinitonta kahvia juovat sairastuivat 40 prosenttia todennäköisemmin Parkinsonin tautiin kuin kofeiinikahvia juovat, Tuomilehto vahvistaa. Kofeiinin on arveltu vaikuttavan aivojen dopamiiniaineenvaihduntaan, joka häiriintyy Parkinsonin tautia sairastavilla. – Jos juodaan kofeiinitonta kahvia, kolmasosa kahvin hyötyvaikutuksista menetetään. Voi olla, että kofeiinittomasta kahvista katoaa valmistusvaiheessa muitakin terveyden kannalta edullisia aineita, Tuomilehto arvelee.

Suojaa aikuistyypin diabetekselta

Yksi kahvin tärkeimmistä terveysvaikutuksista on, että sen on todettu vähentävän riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen. Seurantatutkimukset osoittavat, että 3–4 kuppia päivässä kahvia juovilla naisilla riski sairastua aikuisiän diabetekseen oli 29 prosenttia pienempi kuin niillä, jotka eivät juo lainkaan kahvia.

Mustassa juomassa on kofeiinin lisäksi lukuisia muitakin yhdisteitä, joiden arvellaan selittävän diabetesriskin vähenemistä. Yksi näistä on magnesium, jota saa runsaasti kahvin lisäksi suklaasta. Diabeteksen ehkäisyn kannalta myös klorogeenihappo on todennäköisesti tärkeässä asemassa.

Neljä viisi kupillista päivässä

Kupillista kahvia suositellaan etenkin jälkiruuaksi, sillä sen arvellaan hidastavan sokerin imeytymistä ruuansulatuskanavasta ja näin tasoittavan verensokeria. Terveyshyötyjen saavuttamiseksi kahvia pitäisi nauttia vähintään 4–5 kuppia päivässä. Jos on ehtinyt sairastua kakkostyypin diabetekseen, yletöntä kahvin litkimistä ei suositella, sillä se saattaa edistää sairauden etenemistä. Kahvin terveysvaikutuksia ei voi korvata edes liikunnalla. Liikkuvilla ja paljon kahvia juovilla ihmisillä vaara sairastua aikuistyypin diabetekseen on pienempi kuin niillä, jotka liikkuvat mutta karttavat kahvia. Musta juoma ei kuitenkaan suojaa diabetekselta, jos elämäntavat ovat epäterveelliset; positiiviset vaikutukset jäävät esimerkiksi ylipainon tai tupakoinnin tuomien haittojen varjoon.

Fitness 05/2005