Valjasta viha voimaksi

Viha vie voimat, ellei sitä kanavoi hyödyllisesti. Treeneissä viha voi olla valttia, sillä parhaimmillaan annos adrenaliinia parantaa suoritusta. Raivokas juoksulenkki on hyvä tapa purkaa vahvoja tunteita. Saako ystäväsi sinut raivon partaalle pettämällä aina lupauksensa? Inhoatko työkaveriasi, joka sysää hommat muille? Älä turhaan yritä leppyä, vaan vie vihasi treeneihin. Tuore tutkimus osoittaa, että vihan tunne voi jopa parantaa urheilusuoritusta.

Tähän mennessä urheilijoiden tunteista on tutkittu lähinnä kilpailua edeltävää ahdistusta. On tiedetty, että kilpailuun liittyvä stressi ja ahdistus aiheuttavat varsin usein myös vihan tunnetta. Mutta miten tunteet vaikuttavat itse suoritukseen?

Hyvillä fiiliksillä ei aina onnistu

Vihan ja muiden tunteiden merkitystä urheilusuorituksille on tutkinut espanjalainen liikuntapsykologian tohtori Montse Ruiz Cerezo, jonka psykologian väitöskirja hyväksyttiin viime joulukuussa Jyväskylän yliopistossa. Kyseiseen tutkimukseen osallistui karatea harrastavia espanjalaisia.

Montse Ruiz Cerezo arvioi tunteita, joita urheilijat kokivat niin suoritustensa aikana kuin ennen ja jälkeen treenin. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti vihan voimakkuuteen ja urheilijoiden havaintoihin sen vaikutuksista. Karatekoja pyydettiin arvioimaan, millainen mielentila heistä oli suorituksen kannalta paras ja millainen huonoin.

Tutkimus osoitti, että lajia harrastavien suorituksiin vaikuttivat selvästi tunteet, joita he kokivat ennen kilpailua. Eri henkilöillä tunteet vaikuttivat suorituksiin eri tavoin. Kielteiset tunteet eivät aina johtaneet huonoon tulokseen eivätkä hyvät, liian luottavaiset fiilikset taanneet erinomaista suoritusta.

Viha voi lisätä energiaa

Tutkimuksen mukaan negatiivisten mielialojen, kuten vihan, lieventäminen ei automaattisesti edistä onnistumista, koska viha voi sekä palvella että häiritä tavoitteen saavuttamista. Lopputuloksen ratkaisee se, tuoko vihan tunne lisää energiaa.

Jotkut karaten harrastajat pitivät vihaa hyödyllisenä suoritukselleen, koska se lisäsi motivaatiota, voitontahtoa ja vahvuuden tunnetta. Tämä antoi uutta energiaa, jolloin he kokivat suurta valmiutta toimintaan ja ylsivät parhaisiin suorituksiin.

Osa urheilijoista sen sijaan tunsi vihaa siksi, etteivät he olleet valmistautuneet suoritukseen riittävästi tai kokeneet olevansa valmiita kilpailuun esimerkiksi energian puutteen vuoksi. Tällöin vihan tunteminen ei lisännytkään energiaa vaan johti teknisesti huonoon suoritukseen.

Urheilijat tekivät vihaisina virheitä eivätkä kyenneet keskittymään. He olivat tilanteesta vihaisia myös vastustajalle mutta vielä enemmän itselleen. Suoritusta heikentävää vihaa syntyi myös silloin, jos vastustajan koettiin kilpailevan epäreilulla tavalla.

Tavoitteena paras tunnetila

Montse Ruiz Cerezon tutkimus osoitti, että urheilijoiden kokemien mielentilojen merkitys vaihteli paljon henkilöstä toiseen, mikä vahvistaa henkilökohtaisen harjoitusohjelman tärkeyttä. Valmennuksessa tulee hyödyntää ja kehittää myös urheilijan tunteita suorituksen eri vaiheissa.

Miten omia vihantunteita voisi sitten kontrolloidusti hyödyntää liikunnassa? Viha on vaikeasti hallittava tunne, joka voi heikentää tarkasti harjoiteltuja ja harkittuja urheilusuorituksia, jollei tutustu omiin reagointitapoihinsa. Valmennuksessa voidaan pyrkiä tunnistamaan tunnetila, jonka varassa itse pystyy parhaimpaan suoritukseen.

Kun tunteiden ja suoritusten yhteydet tunnetaan, voidaan etsiä keinoja, ajatuksia tai tekemistä, joilla toivottu tunnetila saadaan viritettyä. Urheilusuorituksen liikesarjoja harjoitetaan teknisesti ja fyysistä kestävyyttä kehitetään systemaattisesti. Vastaavaa harjoitusta kannattaa tehdä tunteille.