Tiina Ollilaista vaivaa tuoksuyliherkkyys. Jos vieruskaveri on valellut itsensä hajuvedellä, hän saa hengenahdistusta tai astmakohtauksen.
Tiina Ollilaisen, 51, lähtö treenaamaan vaatii tarkkaa suunnitelmaa. Mihin tennishalliin sopia tunti, jotta varmasti pystyy pelaamaan? Mihin aikaan liikuntakeskuksen salilla olisi vähiten muita ihmisiä? Jos viereistä kuntopyörää tulee polkemaan itsensä hajuvedellä valellut treenaaja, Tiina saa hengenahdistusta ja pahimmassa tapauksessa astmakohtauksen. Tätä on arki ankaran hajuste- ja kemikaaliherkkyyden kanssa.
Tiina käy salilla vain keskellä päivää, kun muita on liikkeellä vähän tai ei lainkaan. Usein treeni jää silti kesken.– Pukuhuoneeseen en voi edes kuvitella meneväni, jos siellä on käytetty voimakkaasti tuoksuvia suihkusaippuoita tai voiteita.
Herkkyysoireet alkoivat muutama vuosi sitten. Opettajana työskentelevä Tiina menetti äänensä koulussa ja kotona. Silmät kutisivat ja turposivat, ja Tiina saattoi oksentaa, jos joku poltti hänen lähellään tupakkaa. Hajuvedet tuntuivat vastenmielisiltä ja saivat Tiinan kasvot tulipunaisiksi. Korvia ja kaulaa kuumotti.
Tiinan perheen asunnosta oli aiemmin löytynyt hometta, mutta vaikka rakennus korjattiin, Tiina sai siellä hengenahdistusta. Lapset työnsivät äitinsä hädissään ulos ovesta, kun tämä ei saanut henkeä.
Tiinalla todettiin astma, ja hänen oli pakko muuttaa pois perheen yhteisestä kodista.– Olin ihmeissäni rankoista oireistani ja todella yksin niiden kanssa. Edes allergiasairaalassa minua ei otettu vakavasti.
Hajusteita ei pääse eroon
Tarvittiin lääkärikäynti, jolla Tiina avasi hajustetun deodorantin ja menetti äänensä, melkein tajuntansakin. Kokenut keuhko- ja allergialääkäri totesi, ettei olisi uskonut tapahtunutta, ellei olisi nähnyt sitä omin silmin.– Hän sanoi, että hoitokeinoa ei ole, mutta kyllä me jotain etsimme – eihän noin voi kukaan elää. Se oli helpotus. Suurin tuki on se, että herkkyyttä ei kyseenalaisteta, vaikka se onkin mystistä.
Tuoksuherkkyyden syntysyytä ei tiedetä, mutta moni herkistynyt on altistunut rakennusten homeelle. Tuoksuherkkiä suomalaisia on arviolta jo lähes puoli miljoonaa, ja naiset kärsivät herkkyydestä kaksi kertaa useammin kuin miehet.
Oireitaan lievittääkseen Tiina on kokeillut kaikkea: antihistamiineja,kortisonia, lukuisia lääkkeitä, akupunktiota, fysioterapiaa, psykoterapiaa, rentoutusharjoituksia ja siedätyshoitoa. Lääkärit ovat todenneet, että hänen on parasta välttää altistumista hajusteille kokonaan. Niinpä Tiina ei käytä julkisia kulkuneuvoja eikä käy juurikaan kauppakeskuksissa tai konserteissa. Esimerkiksi lentokentällä hän pitää maskia kasvoillaan.
– Hajusteherkkyys on fyysistä ja invalidisoivaa. Tuntuu kauhealta, jos joku sanoo, että koita vain kärvistellä. Olen sairas, mutta en luulosairas.
Tuoksuyliherkkyys vaivaa Tiina niin, että hän käy salilla vain keskellä päivää, kun muita on liikkeellä vähän tai ei lainkaan. Usein treeni jää silti kesken.
Mieli tuulettuu tenniksessä
Rakkaimmasta harrastuksestaan tenniksestä Tiina on ilokseen pystynyt pitämään kiinni. Tennistunneista on tullut henkireikä: niiden aikana mieleen ei mahdu muuta kuin pallo ja puolitotinen kilpailu pelikavereita vastaan. Jälkeenpäin kaikkensa antanut olo auttaa rentoutumaan. Se, että Tiina ylipäätään pystyy pelaamaan, on hänen valmentajiensa ja pelikavereidensa ansiota.
– He eivät käytä mitään hajusteita silloin, kun olen tunnilla. Se on ihan superhienoa ja todella huomaavaista!
Myös turnauskutsuissa mainitaan toive hajusteherkkien huomioimisesta kentällä ja pukuhuoneessa. Jo vastustajan pelipaidan huuhteluaine voisi laukaista Tiinalla hengenahdistuskohtauksen. Moniin pelihalleihin hän ei voi mennä lainkaan niiden huonon sisäilman takia.
Elämänpiiri on kaventunut väkisin. Ainoa rakennus, jossa Tiina voi kotinsa lisäksi viettää aikaa ilman oireita, on hänen työpaikkansa, espoolainen koulu. Rehtori kielsi hajusteiden käytön, jotta Tiina voisi säilyttää työpaikkansa.– Olen saanut kollegoiltani valtavasti ymmärrystä, mistä olen todella kiitollinen.
Uusi hoitomuoto auttaa tuoksuyliherkkyys-potilaita
Tiinalle on tärkeää, että tietoisuus tuoksuherkkyydestä kasvaa. Hän muistuttaa, että jokainen voi halutessaan helpottaa tuoksuherkkien elämää.
– Parfyymit voisi säästää juhlatilaisuuksiin ja pyykin pestä tuoksuttomasti. Puhdas tuoksuu puhtaalta, ei huuhteluaineelta. Ja tarvitaanko salilla hajuvettä?
Tuoksuherkkä saa eniten oireita haju- ja partavesistä, hiuslakasta ja muista muotoilutuotteista. Tiina toivookin, että yhä useamman liikuntakeskuksen pukuhuoneessa olisi hajusteeton alue.
– Meidän kaikkien pitää jakaa sama mahdollisimman puhdas ja hajusteeton hengitysilma. Urheillessakin.
Tulevaisuuden suhteen Tiina on varovaisen toiveikas. Suomeen on rantautunut uusi, kanadalaisen Annie Hopperin kehittämä menetelmä, jossa aivot yritetään opettaa pois tuoksuihin reagoimisesta. Metodiin kuuluvat muun muassa rentoutus- ja mielikuvaharjoitukset. Joillekuille on jo ollut menetelmästä apua.
Tiina uskoo, että kehon voi todella totuttaa pois hälytystilasta. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi tarvitaan puhdas ympäristö.
– Minun on ollut pakko hyväksyä se, että menen hyvin pienin askelin eteenpäin. Astmani on vakava sairaus, jonka kanssa on vain opittava pärjäämään, urheillessakin.