Hyvinvoiva keho ja uusi ammatti – raakaruoka muutti Veera Kulmalahden elämän

”Vielä muutama vuosi sitten tein hommia rahoitusalalla ja elin melko tavallista toimistotyöläisen arkea. Kärsin jatkuvista mahavaivoista, ja ne saivat kiinnostumaan ravinnon merkityksestä hyvinvointiin. Melko tuttu tarina raakaruokapiireissä muuten! Perehdyin asiaan ensin itse ja lopulta päädyin Kaliforniaan raakaruokakoulutukseen. Hetken rohkeutta kerättyäni irtisanouduin vakityöstä. Nyt minulla on ollut oma, raakaruokakursseja järjestävä yritys jo parin vuoden ajan.

Raakaruokaopintojen aikana opiskelin myös joogaopettajaksi, koska halusin syventää harrastustani ja toisaalta tuoda yritykseeni myös sitä osaamista. Nykyään työ vie niin paljon aikaa, että jooga on lähinnä harrastus, ja olen joutunut tinkimään joka-aamuisesta harjoituksestani. Laji pitää kehon vetreänä ja tuo mielenrauhaa, joten jos en joogaa, oloni muuttuu helposti ärtyneeksi ja kiire tuntuu mielessä liikaa.

Yrittäjäurani alussa olin mukana perustamassa kasvisruokakahvilaa, jossa tein sekä kokinhommia että vuoroja tiskin takana. Olin vatsavaivavuosien jälkeen löytänyt itselleni sopivan tavan syödä, joten päätin, ettei kuormasta veroteta, vaikka hyllyt notkuivatkin herkullisia raakakakkuja.

Hetken rohkeutta kerättyäni irtisanouduin vakityöstä.

Fiksussa syömisessä pysyminen vaati vankkaa suunnitelmallisuutta, ja kehitinkin kollegani kanssa tavan tuoda molemmille eväät vuoropäivinä. Se oli tosi hauskaa, sillä joka toinen päivä ei tarvinnut murehtia omasta syömisestään ja joka toisena halusin hoitaa homman superhyvin, ettei työkaveri joudu kärvistelemään kehnojen eväiden äärellä. Herkuttelimme takahuoneessa wokeilla, ruokaisilla salaateilla, keitoilla ja falafeleilla.

Tuhdit eväät takasivat sen, ettei työvuoron aikana tarvinnut olla koko ajan käsi raakakakkulaarissa ja hyvä niin, sillä laadukkaista raaka-aineistaan huolimatta niissä on hurjat määrät kaloreita rasvan ja kuivattujen hedelmien takia. Ja kun kakkuja on niiden tekovaiheessa maistellut yllin kyllä, ei niiden mussuttaminen pitkin päivää ole enää niin houkutteleva vaihtoehto.

Raakaruokakursseja kotona

Olen luopunut kahvilan pyörittämisestä ja nykyisin pidän kotonani raakaruokakursseja. Tavoitteenani on hälventää raakaruuan mystisyyttä ja näyttää konkreettisesti, ettei raaka-aineiden tarvitse olla kummallisia tai valmistustapojen monimutkaisia, vaan kypsentämättömän ruuan kokkaaminen on yllättävän helppoa.

Kursseillani oppilaat ovat päätähtiä ja pyrin valmistelemaan heille mahdollisimman mielenkiintoisia, herkullisia ja sopivan simppeleitä raakaruokia. Ihan jokaiselle kurssille en ehdi räätälöidä omia ruokia,mutta reseptien kokeilu on tietysti iso osa työtäni. Luomisvaiheessa saatan välillä huomata kuitanneeni lounaan maistelulla ja napostelulla.

Ehdoton arjen aseeni on lehtisalaatti, jota ostan jättikasan.

Kun lähden vetämään kurssia, haluan itse olla hyvin ravittu. Ennen monituntista sessiota nautin usein ruokaisan luottosalaattini, johon heitän lehtisalaattia, avokadoa, runsaasti vihanneksia, siemeniä ja laadukasta suolaa. Joskus terästän aterian tanakalla smoothiella – silloin pystyn keskittymään opetukseen ja antamaan oppilaille parhaani. Maistelen toki tarvittaessa heidän kokkauksiaan, mutta nälkäisenä en voi mennä tunnille närppimään.

Kaapissa aina perusraaka-aineet

Treenaan säännöllisesti salilla ja syömisten pitäisi antaa puhtia punttien ääreen. Joskus olen takonut päiväni täyteen palavereja ja silloin lounas saattaa jäädä väliin. Jokin veteen sekoitettava jauhesekoitus tai smoothie eivät kuittaa kunnon ateriaa. Tuollaiset päivät harmittavat ja saatan miettiä, että paremmalla suunnittelulla olisi lounastauko ehkä mahtunut johonkin rakoon. Toisaalta haluan ajatella, että ensi kerralla sitten paremmin.

Mitä pidempään olen ollut ruokayrittäjänä, sitä selkeämmin olen tajunnut suunnitelmallisuuden olevan kaiken A ja O. Koska arki on kiireistä, pitää kaapista aina löytyä tietyt perusraaka-aineet. Minulle ne ovat äitini poimimat puolukat pakkasessa, banaanit, siemenet ja avohyllyssä omissa lasipurkeissaan majailevat pähkinät – niistä syntyy fiksu smoothie koska tahansa. Toinen ehdoton arjen aseeni on lehtisalaatti, jota ostan jättikasan. Se on helppo huuhdella, lingota ja kuivata valmiiksi.

Erään määritelmän mukaan ihminen on raakaruokailija, jos ravinnosta 80 prosenttia on kypsentämätöntä. Oma suhdelukuni on 50–50, sillä vaikka suosin smoothieita ja salaatteja, on esimerkiksi kylmällä ilmalla ihana saada lämmintä keittoa.

Myös ruuan ajoittaminen on tärkeää. Lounaalla tuhti intialainen tekee minulle liian tukkoisen olon, mutta saattaa hyvin sopia iltaan.

Tulevaisuuden unelmani on löytää samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa voisimme perustaa monipuolisen hyvinvointialan yrityksen. Paras tilanne olisi, jos pääsisin hyödyntämään sekä jooga- että raakaruokaosaamistani.”

Lue myös:

Treeni ei kulje ja painonhallinta takkuilee – syynä voi olla liian vähäinen uni

Lisää puhtia treeneihin oikeasta välipalasta