Tutkimusten mukaan järki juoksee paremmin, kun liikut. Listasimme viisi lajia, jotka tukevat aivojen hyvinvointia. Valitse itsellesi paras aivojumppa!
Aivan kuten keuhkot, sydän, maksa, munuaiset ja niin moni muukin elin, myös aivot rakastavat urheilua
. Liikunta on parasta aivojumppaa.
Liikunta voi myös muuttaa aivojen rakennetta. Nykytutkimusten valossa fyysinen harjoittelu lisää aivojen tilavuutta, joka on suorassa yhteydessä järkeilyyn ja aivojen suorituskykyyn. Treenaaminen voi myös vähentää ikääntymiseen liittyvää aivojen valkoisen ja harmaan massan reikiintymistä ja näin ennaltaehkäistä niin sanottua kognitiivista vanhenemista. Kognitiivista ikääntymistä ovat muun muassa muistin ja päättelykyvyn heikkeneminen, tarkkaavaisuuden ja aistihavaintojen hidastuminen sekä uuden oppimisen vaikeutuminen.
Hengästyminen tehosta aivojen hyvinvointia
Liikunnan vaikutus aivoihin on lyönyt tutkijat ällikällä. Tutkimuksissa on huomattu, että muistia ja oppimista säätelevän hippokampuksen – kotoisammin aivoturson – hermosolut lisääntyvät liikunnan ansiosta.
Mikä liikunnassa oikein aikaansaa positiivisia muutoksia? Yksinkertaisimmillaan vastaus on: hengästyminen. Kasvanut aerobinen kapasiteetti tehostaa aivojen toimintaa. Kohonnut syke saa sydämen lyömään nopeammin, mikä puolestaan lisää veren virtausta aivoihin. Veri kuljettaa happea, ja aivot ovat elimistön tärkein hapenkuluttaja. Niinpä kaikki kardiovaskulaarista kuntoa kohottava liikunta parantaa myös aivojen terveyttä ja toimintatehokkuutta.
5 x parasta aivojumppaa
1. Aerobinen liikunta: Sykettä nostava harjoittelu, kuten juoksu, uinti tai pyöräily, parantaa aivojen verenkiertoa ja pumppaa piristysruiskeen hippokampukseen. Eritoten pitkäkestoinen aerobinen liikunta vapauttaa neurotrofiinejä, jotka parantavat aivojen plastisuutta, mikä on kaiken uuden oppimisen perusta. Juoksu on tutkimuksissa havaittu aerobisista liikuntamuodoista tehokkaimmaksi lajiksi uusien aivosolujen syntymisessä. Kovan intensiteetin HIIT-tyyppinen treeni voi puolestaan aiheuttaa stressiä, joka vähentää aikuisilla hippokampuksen uudistumista.
2. Jooga: Joogaan liittyvien syvähengityksen ja meditaation on havaittu auttavan sympaattista hermostoa. Kehon rauhoittuessa mielikin rauhoittuu, jolloin syke ja verenpaine laskevat. Tietyt asanat, kuten selkärangan kierrot ja ylösalaisin olo, aiheuttavat epämukavuutta ja hengityksen vaikeutumista, jolloin jooga opettaa stressireaktioista selviämistä. Jooga auttaa myös tunteiden kontrolloinnissa ja mielialan hallinnassa, ja mikä parasta, nämä kaikki vaikutukset saa yhden harjoituksen avulla.
3. Meditaatio: Päivittäisen meditaatioharrastuksen aloittaneet kertovat usein stressitasonsa madaltuneen. Tutkimuksissa heidän aivojensa mantelitumakkeiden onkin havaittu kutistuneen. Mantelitumakkeet ovat kaksi mantelinmuotoista aivosoluryhmää, jotka ovat keskeisessä osassa tunnereaktioissamme kuten stressissä, pelossa ja ahdistuksessa. Kahdeksan viikon seurantakokeeseen osallistuneiden meditoijien hippokampuksen harmaa massa lisääntyi ja aivojen rakenteiden tiedostamiseen ja itseä koskevaan ajatteluun osallistuvien alueiden koko kasvoi.
4. Tanssi: Musiikin ja liikkeen yhdistelmä tarjoaa aivoille monipuolista ravintoa: musiikki stimuloi aivojen palkintokeskusta ja liike aktivoi sen sensorisia ja motorisia hermoratoja. 11 eri liikuntamuotoa − muun muassa pyöräilyä, golffia, uintia ja tennistä − vertaillut tutkimus osoitti, että vain yksi madalsi osallistujien riskiä sairastua dementiaan: tanssi. Syyksi tutkijat arvelevat tanssiin liittyvää sosiaalista kanssakäymistä. Koreografiat edellyttävät myös muistin käyttämistä ja uuden oppimista, minkä on puolestaan katsottu hidastavan aivotoiminnan heikkenemistä ja samalla parantavan tiettyjä kognitiivisia taitoja kuten visuaalista hahmottamista ja päätöksentekokykyä.
5. Pöytätennis: Jotkut aivotutkijat vertaavat pöytätennistä aerobiseen shakkipeliin. Laji harjoittaa aivoja monipuolisesti, sillä se vaatii tiukkaa käsi-silmäkordinaatiota ja refleksejä. Kymmenen minuuttia pöytätennistä päivässä lisääkin otsalohkon ja pikkuaivojen aktiivisuutta. Pelin vaatima keskittyminen puolestaan kehittää otsalohkoa, ja pallon seuraaminen sekä kierteiden ennustaminen aktivoi päälaenlohkoa. Monipuolisuutensa ansiosta laji on erityisen hyvä keskittymishäiriöiselle.
Lue myös
Aivoruokaa – Näistä ruoka-aineista aivot tykkäävät