Juoksukoulut pullistelevat osallistujista ja marssimme juoksutossuissa työpaikallekin. Juokseminen on trendikästä, mutta miksi?
Muistatko nämä: ysäriä huokuvat tuhkanharmaat lenkkarit. Virttyneet collegehousut. Taloyhtiön lenkkisauna. Vielä kaksi vuosikymmentä sitten hölkkääminen oli tylsä laji, johon yhdistyi näinkin hohdottomia asioita.
Nykyään lenkkarit – tai tossut kuten kuuluu sanoa – ovat trendikkäät työkengät ja kadulla kuljetaan värikkäissä juoksutrikoissa. Kaikki juoksevat, tai siltä ainakin tuntuu. Some pursuu juoksuselfieitä, kaupat juoksutakkeja. Työkaverit hehkuttavat tulevaa juoksutapahtumaa. Jos omassa kalenterissa ei ole puolimaratonia, alkaa tuntee itsensä porukasta pudonneeksi. Miten juoksu oikein teki tämän?
Lue myös: Julkkisnaiset kertovat juoksuharrastuksestaan – miksi juosta?
Tarpeeksi helppoa
Trendiasiantuntija Johanna Järveläisen mukaan juoksubuumi nivoutuu hyvinvoinnin megatrendiin. On trendikästä syödä terveellisesti, voida paremmin ja tavoitella kokonaisvaltaisesti hyvää elämää. Juoksu sopii kuvioon täydellisesti.
– Elämä on nykyisin kiireistä ja monimutkaista, joten juoksun positiivinen yksinkertaisuus sopii monille hyvin, Järveläinen analysoi.
Edelläkävijöitä on aina, mutta massojen juoksubuumin käynnistivät ennen kaikkea aivan tavalliset ihmiset, jotka huomasivat juoksun lisäävän hyvinvointiaan. Mutta miksi juuri juoksu, miksei kävely tai pyöräily? Juoksubuumin turbomoottoreita ovat sellaiset asiat kuin yhteisöllisyys, sosiaalisuus ja vertaistuki. Jos lenkkeily ennen tarkoittikin pururadan tallailua yksinään, nykyään juoksijan ei tarvitse välttämättä koskaan kipittää yksin. Juoksutapahtumiin reissataan kimpassa.
Maratontapaamisissa arvioidaan tekniikan ohella kohdekaupungin kiinnostavimpia ravintoloista. Ollaan yhtä juoksuperhettä.
Lue myös: Eikö juoksu suju? Vika voi piillä kasvojesi ilmeissä
Sittenkin ryhmäliikuntaa
Hölkästä hurmaantuneet suomalaiset merkitsevät juoksukouluille jonoa oven takana. Erityisesti naiset ovat ihastuneet ohjattuun harjoitteluun. Turkulaisessa Vauhtisammakossa naisia on 80 prosenttia harrastajista.
Vauhtisammakon perustaja, ultrajuoksija Anni Liukka paljastaa, että treeneissä panostetaan jumppatuntifiilikseen.
– Jokainen treenikerta on erilainen, ja juokseminen on kivaa samanhenkisessä porukassa, jossa valmentajan lisäksi muut ryhmäläiset tsemppaavat juoksijaa.
Lue myös: Charlotta löysi intohimon juoksuun vihdoin: ”Juoksukoulu pelasti motivaationi”
Elämyksiä ja yöjuoksuja
Paitsi varusteet, myös juoksutapahtumat ovat viime vuosina luoneet nahkansa. Osallistujat ovat valmiita maksamaan siitä, että saavat juosta yöllä isolla porukalla kaupungin keskustassa tai että heitä ammutaan värikuulapyssyillä. Miksi ihmeessä?
– Yhteisöllisyyden lisäksi juoksemisesta haetaan elämyksiä, Järveläinen selittää.
– Tähän ovat tarttuneet isot bränditkin, ja maailmalla on viimeisen päälle konseptoituja juoksukeskuksia, joissa voi treenaamisen lisäksi maistella personoituja ruoka-annoksia tai käyttää personal trainer -palveluita.
Kuulostaa huimalta, eivätkä suomalaiset onneksi ole jäämässä ideoinnissa huonommaksi. Adidasheimo-juoksukollektiivin keulakuva Joonas Laurila maalaa kuvan Helsinkiin suunnitelluista kimppajuoksuista, jotka päättyvät kotoisan tyylikkääseen baariin. Laadukkaan pienpanimo-oluen äärellä käydään tietysti läpi sitä, miten juoksu kulki.
Lue myös: Paratriathlonisti Liisa Lilja: ”Juoksun hurma ei ole unohtunut”
Omat rajat uusiksi
Elämyksellinen yhteisöllisyys on juoksubuumin yksi puoli. Toinen on itsensä raju haastaminen. Omia rajoja koetellaan maratonilla ja vuorokauden kestävissä ultrajuoksutapahtumissa. Tavoitteelliseen harjoitteluun ovat hurahtaneet sekä miehet että naiset. Juoksuihmiset kiittelevät crossfit-buumia sporttinaiskuvan avartamisesta. Salilla leukoja kiskovat naiset haluavat asettaa maaleja myös juoksuradoilla.
Toisaalta taas on muodikasta olla vaatimatta itseltään liikoja ja treenata juuri niin kuin huvittaa. Täyteen ahdettu arki ei vaadi lisäsuorittamista harrastuksissa, vaan elämyksellistä rentoutumista treenin parissa. Juoksu taipuu tähänkin.
– Excel-ohjelman mukaan eläminen on jäänyt, ja tärkeämpää on pohtia, miten asioita tehdään, Laurila sanoo.
Lue myös: Satoja kilometrejä juokseva Jarmo: ”Ultrajuoksu auttaa surutyössä”
Tossuissa toimistolla
Juoksun etu on kiistatta sekin, että se on halpa harrastus. Juoksu kasvattaa suosiotaan aina, kun talous notkahtaa. Miltään lamalajilta se ei tosin tunnu, kun katsoo urheilukauppojen pullistelevia juoksuosastoja. Jos parhaat varusteet olivat ennen ne ankeimman näköiset, katu-uskottavia huippukuteita löytyy nykyään kaikille, piti sitten väri-ilotulituksesta tai hienostuneemmasta tyylistä.
Lue myös: Julkisuuden juoksijanaiset kertovat: 6 syytä rakastua juoksuun
Katsokaa, minäkin juoksen
Tämän selfien tunnistat varmasti: Punaposkinen yläviistokuva, jonka alaosasta luikertelevat iPhonen valkoiset kuulokkeet korvia kohti. Päässä on vuodenajasta riippuen pipo tai lippis ja ylävartalon verhona jotain värikästä.
Lenkki ei ole lenkki ilman juoksuselfietä. Somessa julkaistu räpsy viestii, että tässä sitä ollaan, mukana ajassa, terveinä ja elinvoimaisina.
Someräpsyt ovat ajan kuva ja osa toista megatrendiä, digitalisaatiota.
Treeniposeerauksien avulla voi ruopata ilmiötä pintaa syvemmältä. Sporttikuvat rakentavat juoksijan brändiä ja liimaavat niiden postaajat osaksi isoa yhteisöä, juoksijoita. Yksin taivallettu aamulenkki muuttuu juoksuheimon kimppatreeniksi, kun saman hästägin alta löytyy nippu samanhenkisten julkaisuja. Tsekkaa vaikka #morningrun, niin ymmärrät.
Lue myös: Näin löydät hyvät juoksulenkkarit
Älyvaatteissa ilmaistreeneihin
Yksilölajin muuttuminen yhteisölliseksi elämykseksi, sosiaalisen median kasvu ja vaateteollisuuden panostukset ovat siis tuuppineet juoksua kohti huippua. Mitä seuraavaksi?
Juoksijat pääsevät nauttimaan yhä räätälöidyimmistä palveluista ja yksilöllisyydestä, ennakoi Järveläinen.
– Vaikka perinteiseen personal traineriin ei olisi varaa, kaikki voivat ladata puhelimeensa treenisovelluksen, joka tarjoaa treeniapua. Oman juoksun analysointiin löytyy jo tukku työkaluja, Järveläinen toteaa.
Laurila arvelee, että sosiaalista mediaa käytetään entistä enemmän esimerkiksi lenkkiseuran hakemiseen.
Tulevaisuuden juoksija pinkoo ehkä älyvaatteissaan paikallisen pienpanimon ilmaistreeneissä (tätä tapahtuu jo maailmalla!) ja kuuntelee langattomista kuulokkeistaan reaaliaikaista analyysia vauhdista ja sykkeestään.
Tai ehkä hän kuuntelee Spotifyn juoksusoittolistaa, joka osaa jo nyt valita kappaleet niin, että ne sopivat parhaalla mahdollisella tavalla juoksijan rytmiin. Voi silti olla, ettei yksi asia muutu: Outkastin Hey Ya vuodelta 2003 on kaikkien aikojen suosituin juoksubiisi.
Lue myös: