Jos olet epävarma, miten käyttää kasviproteiinia, ole huoleti! Kokosimme kuusi parasta vegeproteiinia, niiden käyttövinkit sekä plussat ja miinukset. Ota haltuun nyhtökaura, quorn, tempe, tofu, oumph ja seitan.
Kaupan kasviproteiinivalikoima voi pistää pään pyörälle. Nakit, nugetit, pyörykätkin saa jo kasvisversioina. Tsekkaa tästä, mitkä kasviproteiinit on helppo upottaa joka päivän ruokavalioon.
Nyhtökaura
Nyhtis on kirkkaasti näppäristä näppärin – kaurat pannulle ja suuhun! Nyhtökaura on tehty kaurasta, pavuista ja herneistä. Se on kypsää ja käyttövalmista, mutta kuumennus tekee rakenteesta hieman pehmeämmän.
Nyhtistä saa sekä maustamattomana että maustettuna. Hyvä valinta esimerkiksi tomaattikastikkeeseen on tomaatilla, savu-paprikalla ja persiljalla maustettu Tomato. Pelkän nyhdön maku on neutraali, mutta tarkka löytää pohjalta kauraa.
Nyhtökaura sopii monenlaiseen ruokaan, ja sitä voi käyttää broilerin tapaan esimerkiksi salaatissa. Kaurat sopivat fajitasten täytteeksi tai sloppy joe -hampurilaisten väliin tomaatin, paprikan ja worcestershire-kastikkeen kylkeen.
Kaupoissa nyhtökauran löytää kylmäkaapista lihojen ja broilerituotteiden läheisyydestä.
Peukku tälle: Hauska, syymäinen rakenne. Luonnollisen näköistä.
Vähän tylsää: Teollinen maku voi maistua kriittisen suussa, jos ruoka ei ole tarpeeksi maustettua.
Quorn
Quorn tehdään sienten mykoproteiinista, ja sitä saa monessa muodossa: rouheena, kuutioina, pihveinä, fileinä ja nugetteina. Näistä nugetit ovat vegaanisia, muissa on sidosaineena kananmunanvalkuaista. Kaikki tuotteet ovat kypsiä, mutta ne pitää kuumentaa.
Quornin maku itsessään on mieto mutta helposti maustettavissa – toisin kuin esimerkiksi soijarouhe, joka säilyttää pistävähkön ominaismakunsa. Quorn-rouhetta voi käyttää jauhelihan tavoin missä tahansa ruuassa, kuten bolognesessa tai kaalilaatikossa. Se toimii hyvin tomaatin parina. Rouheen voi heittää pannulle jäisenä sipulin kera ja lisätä mausteeksi valkosipulia, basilikaa, timjamia, rosmariinia ja paprikaa.
Helppo arkiateria syntyy salaatista ja paneroiduista nugeteista, jotka voi paistaa uunissa tai pannulla.
Helppo ja hyvä dippi syntyy kaurajogurtista ja mausteista, kuten currysta, chilistä, valkosipulista ja yrteistä.
Kaupoissa Quornit ovat pakkasessa.
Peukku tälle: Imee hyvin makua. Nugetit hyvin kanamaisia.
Vähän tylsää: Nugetit hyvin kanamaisia – osa kasvissyöjistä voi pitää liiankin hämäävinä.
Tempe
Levynä tai makkarana myytävä tempe on usein valmistettu soijapavuista kuten tofukin, mutta maku ei ole samanlainen. Tempen voimakas, kirpeä ominaismaku muodostuu, kun soijapapuja käytetään ja niiden väliin syntyy sienirihmastoa. Maku on hieman pähkinäinen.
Savunmaun ystävä ostaa tempensä savustettuna. Koska ominaismaku on vahva, tempeä saa maustaa reippaasti – joskin osa himoitsee tempeä suoraan paketista.
Tempe on kotoisin Aasiasta, ja siihen sopiikin kiinalais- tai japanilaistyyppinen maustaminen: soijakastike, chili, valkosipuli ja inkivääri. Kokeile tempeä myös thaimaalaiseen curryyn kookoskerman kera. Helpolla pääsee, kun marinoi tempepalat salaattiin tai kasvisvokkiin.
Tempeä löytää ainakin ekokauppojen jääkaapeista ja aasialaisputiikeista.
Peukku tälle: Jalotempe valmistaa hernetempeä kotimaisista herneistä.
Vähän tylsää: Voimakas maku ei ole kaikkien mieleen.
Savutofu
Jos itsessään melko mauton tofu tuntuu tylsältä murkinalta, savutofu on helposti lähestyttävä tapaus. Soijapavuista valmistettavaa savutofua voi melkein pitää kylmäsavulohen korvaajana.
Savutofu käy hyvin leivänpäälliseksi, ripottele vain päälle hieman suolaa tai muita mausteita. Savutofu on helppo myös salaatin lisukkeena. Sitä voi syödä sellaisenaan, mutta jos haluat, paista tofu hyvin kuumalla pannulla runsaassa öljyssä. Tärkein paistokikka on puristaa tofusta ensin kaikki ylimääräinen neste esimerkiksi talouspaperiin. Tofu on valmista, kun siinä on kullanruskea pinta.
Hyvät tofupihvit uunikasvisten kaveriksi syntyvät marinoimalla savutofua limessä, valkosipulissa ja öljyssä. Pyöritä pihvit seesaminsiemenissä ja paista pannulla.
Savutofussa on jo sellaisenaan makua, mutta jos haluat terästää sitä, lisää jotain raikasta, kuten minttua, limettiä tai sitruunaa.
Tofua löytää lähes jokaisen kaupan juustohyllystä.
Peukku tälle: Valmista syötävää suoraan paketista.
Vähän tylsää: Paistaminen vaatii paljon öljyä, pitkää pinnaa ja hyvää pannua.
Oumph
Lupaava uutuus, jonka protsku on peräisin soijasta. Rakenne on hyvin lihamainen, ja myös oumph on valmista sellaisenaan – sen kun nakkaa pannulle tai uuniin.
Oumphia saa paloina, suikaleina, kebabina ja nyhtönä. Maustetut versiot on höystetty esimerkiksi valkosipulilla ja timjamilla.
Helppo lounas on lehtikaalipasta pulled oumphin kera: paista oumphia, lehtikaalta ja mausteita öljyssä, keitä pasta ja sekoita kaikki ainekset. Samasta versiosta oumphia syntyy myös pulled pork -tyyppinen burgeri. Kokoa myös eväsleivät oumphista, tomaatista, salaatista ja tulisesta kastikkeesta.
Oumph käy myös salaattiin, mutta makuhermojaan kannattaa helliä maustetulla versiolla tai marinoida oumph itse.
Pakastimessa säilytettävää oumphia myyvät toistaiseksi vain K-kaupat.
Peukku tälle: Kätevä ja nopea. Todella lihamainen tuntuma.
Vähän tylsää: Maustamattomana muistuttaa pliisua soijasuikaletta.
Seitan
Seitan sopii lihantyyppistä purtavaa kaipaavalle, sillä rakenne on lihamainen ja maustamalla seitaniin saa kunnolla potkua. Seitan on käytännössä vehnägluteenia, ja makukin on viljainen, joskin voimakas. Seitania saa leikkeleinä ja paloina, pihveinä ja makkaroina.
Maustamattoman seitanin voi marinoida viinietikan, öljyn, pippurin, hienonnetun valkosipulin ja yrttien seoksella, paistaa pannulla ja syödä uunijuuresten ja kvinoan kera. Tuhdisti maustettu ja rapeaksi paistettu seitanpala hampurilaisen välissä on klassikko.
Jos kaipaat lihaista makua, mausta seitan kaupasta saatavalla valmiilla mausteseoksella, joka on tarkoitettu esimerkiksi naudalle tai porsaalle. Myynnissä on myös marinoituja versioita.
Seitania löytää kaupassa pakkasesta tai säilykehyllystä. Kokeilunhaluinen valmistaa seitania kotona vehnäjauhoista tai helpommin gluteenijauhoista veden seassa puristelemalla. Helppoja ohjeita löytyy netistä.
Peukku tälle: Lihaisa suutuntuma, helppo maustaa.
Vähän tylsää: Ei sovi keliaakikoille eikä gluteeniherkille.