Ahkerasti kuntoilevan kannattaa kaveerata antioksidanttien kanssa. Antioksidantit ehkäisevät kudosvaurioita, suojaavat lihaksia kipeytymiseltä, edistävät palautumista ja vankistavat vastustuskykyä.
Antioksidantit suojaavat soluja hapettumiselta eli käytännössä vaurioitumiselta ja ennenaikaiselta vanhenemiselta. Ahkerasti kuntoilevalla antioksidantit ehkäisevät kudosvaurioita, suojaavat lihaksia kipeytymiseltä, edistävät palautumista ja vankistavat vastustuskykyä. Näin ollen ne saattavat mahdollistaa tiiviimmän harjoittelun ja jopa edistää suorituskykyä.
Elimistön antioksidanttipuolustus koostuu kahdesta osasta: ruuasta saatavista sekä kehon itsensä tuottamista antioksidanteista. Kehon omien antioksidanttien määrää ja laatua voi vahvistaa kohtuullisella ja säännöllisellä liikunnalla. Kroppansa säännöllisesti äärirajoille pinnistelevän kannattaa kuitenkin paneutua siihen, mitä lautaselleen lastaa.
Kuntoilu solujen stressin lähde
Kuntoilijoiden kasvanut antioksidanttien tarve perustuu siihen, että tuottaakseen energiaa keho tarvitsee happea. Käytetystä hapesta valtaosa pelkistyy vedeksi. Pieni osa eli viitisen prosenttia hapesta kuitenkin muuttuu soluja hapettaviksi oksidanteiksi.
Kovan aerobisen kuntoilun aikana happea kuluu jopa 100–200-kertaisesti lepoaineenvaihduntaan verrattuna, joten myös oksidanttien tuotanto kasvaa samassa suhteessa. Kiihtynyttä oksidanttien tuotantoa kutsutaan oksidatiiviseksi stressiksi. Keho tarvitsee oksidantteja uudistaakseen kudoksia, mutta kiihtyneen oksidanttien tuotannon myötä kehoon syntyy yhä enemmän myös kudoksia ja solurakenteita ärhäkkäästi vaurioittavia hapettajia, vapaita radikaaleja.
Pääosin tuhot ovat paikallisia, mutta vapaat radikaalit kykenevät myös kulkeutumaan eri puolille kehoa. Antioksidanttien tehtävä on saattaa vapaat radikaalit toimintakyvyttömiksi ja estää näin niiden aiheuttamat tuhot.
Vapaat radikaalit eivät vain rettelöi
Kuntoilu kasvattaa kehon oksidatiivista stressiä paitsi moninkertaistamalla hapenkulutuksen ja lisäämällä adrenaliinin ja maitohapon määrää elimistössä, myös kahdella muulla tavalla.
Painoharjoittelussa ja nopeusvoimaa vaativassa treenissä lihassolut vaurioituvat herkästi, koska niissä lihakset joudutaan jännittämään hetkeksi äärimmilleen. Tällöin veren virtaus ja samalla myös hapen kulkeutuminen lihakseen estyy väliaikaisesti. Lihaksen jälleen rentoutuessa happipitoisuus kasvaa äkisti, mikä synnyttää runsaasti solurakenteita vaurioittavia oksidantteja.
Oksidatiivista stressiä kasvattavat myös mekaaniset lihasvauriot, joita syntyy sekä liikettä jarruttavia lihassupistuksia sisältävässä paino- ja loikkaharjoittelussa että pitkäkestoisessa kestävyysharjoittelussa. Lihassolujen kalvoihin syntyy melko kevyessäkin kuntoilussa pieniä repeämiä, mikä saa aikaan tulehdusreaktion.
Paikalle tulehdusta parantamaan kiirehtineet valkosolut erittävät vapaita radikaaleja, joiden tehtävä on parantaa vaurioitunut alue hajottamalla ja poistamalla vaurioituneet solurakenteet. Vapaat radikaalit eivät siis vain rettelöi kehossa, vaan niiden tehtävä on tällaisissa tapauksissa käynnistää lihaksen palautuminen.
Lue myös nämä:
Rauta, C- ja D-vitamiini… Tankkaa näitä ravintoaineita
Musta riisi on antioksidanttipommi
Repsahdus, morkkis, entistä kovempi kuri – syömisten kontrollointi voi viedä kierteeseen