onnellisuus

Onnellisuus kasvaa liikunnan myötä – 4 selkeää merkkiä

Säännöllinen liikunta lisää onnellisuuden tunnetta ja auttaa selviytymään stressistä. Tehtäväsi loppu vuodelle on löytää laji, joka saa mielihyvähormonisi jylläämään.

Onnellisuus on taitolaji, eikä mikään helppo sellainen. Perustyytyväisyydestä nauttiminen on joskus vaikeaa, negatiiviset ajatukset ruokkivat lisää negatiivisuutta. Aina jollain menee paremmin, naapurilla on hienompi auto tai salilla viereinen tyyppi penkkaa enemmän. Lounaaksikin tuli syötyä munkkia eikä salattia, niin kuin pitäisi. Somea selatessa oma elämä tuntuu vaatimattomalta.

Onnellisuus ei kuitenkaan ole sitä, että elämässä tapahtuisi vain hyviä juttuja: kivoja matkoja, työmahdollisuuksia ja unelmadeittejä. Arpajaisvoitto tai hyvä tasoitus golfissa tuottaa hetkellistä onnen tunnetta, mutta perustavanlaatuiseen onneen tarvitaan mielekästä tekemistä ja ympärille samanhenkisiä ihmisiä. Kun olet tyytyväinen elämäsi peruspilareihin, satunnaisiin vastoinkäymisiin on helpompi suhtautua ja sinun on helpompi hyväksyä, että pikku kuprut kuuluvat elämään.

Lisäämällä elämääsi onnellisuusaktiviteetteja voit kasvattaa vastustuskykyäsi vastoinkäymisiin. Liikunta on onnellisuusaktiviteeteista ­tehokkain ja toimii satavarmasti paremmin, kuin hetkellisen lohdun tarjoava suklaalevy. Tutkimusten mukaan ­liikunta kohottaa tehokkaasti mieli­alaa ja poistaa stressiä lisäämällä aivojen mielihyvähormonien kuten endorfiinin ja dopamiinin eritystä.

Onnellisuusaktiviteetin ei tarvitse vastata himo­urheilijan treeniä, lyhytkin liikuntasuoritus riittää. Tutkimusten mukaan aivojen endorfiinituotanto lisääntyy nimitäin jo kahdenkymmenen minuutin kävelylenkin aikana. Säännöllinen liikkuminen vähentää stressiä ja huolestuneisuutta, mutta sillä on muitakin onnellisuutta lisääviä vaikutuksia.

Parempi itsetunto

Liikkuminen lisää hallinnan tunnetta. Kun salilla rauta nousee tai kadulla fillari kulkee, tuntuu siltä, että asiat rullaavat eteenpäin juuri niin kuin minä tahdon. Hallitsen kroppaani, voimiani ja vauhtiani. Kaikki, jotka ovat joskus kokeneet liikunnan synnyttämän flowtunteen tietävät, miten hyvältä oma suoritus voi tuntua. Se jos mikä antaa fiiliksen, että olen paras mahdollinen minä. Säännöllisellä liikunnan harrastamisella voidaan siis saada aikaan pitkäkestoista onnellisuutta, joka perustuu oman kehon ja elämän hallintaan.

Liikunnan aikaansaamat muutokset vartalossa kasvattavat itsetuntoa ja vahvistavat positiivista minäkuvaa. Tavoitteista suoriutuminen taas lisää aivojen dopamiinin tuotantoa, joka tuottaa mielihyvää. Oman kropan toimiminen ja kunnon kohoaminen nostavat itsetuntoa, sillä fyysinen vahvuus tuntuu hyvältä ja palkitsevalta.

Vähemmän stressiä

Rättiväsyneenä sohva tuntuu niin paljon paremmalta idealta kuin lenkille lähtö, tiedetään. Mutta oletko kertaakaan liikuntasuorituksen jälkeen manannut, että ei olisi pitänyt lähteä. Aika harvoin varmasti, sillä useimmiten liikunta vie väsymyksen ja kiukun mennessään. Liikunta energisoi ja auttaa selviytymään stressistä, siitäkin huolimatta, että se imee viimeisetkin mehut tiukan työpäivän jälkeen.

Kevytkin liikunta stressaa elimistöä, joka puolustautuu ­tätä fyysistä suoritusta vastaan kohottamalla sykettä ja lisäämällä mielihyvähormonien tuotantoa. Säännöllinen rasitus siis valmentaa elimistöäsi käsittelemään ja poistamaan stressiä toistojen avulla. Joka ­kerta, kun treenaat, vaikka aivan ­kevyestikin, ­kroppasi käy läpi pienen myllerryksen – ja selviytyy siitä. Siispä elimistösi on seuraavalla kerralla hieman paremmin valmistautunut uuteen koitokseen.

Parantunut stressinsietokyky auttaa käsittelemään myös muita vastoinkäymisiä ja elämän poluilla vastaan tulevia mullistuksia. Sen lisäksi, että tiedät fyysisesti pärjääväsi paremmin, olet myös henkisesti vahvempi. Hyvä stressinsietokyky auttaa suhtautumaan tulevaisuuteen luottavaisin mielin.

Raskas liikunta on paras tapa purkaa stressiä ja päästellä höyryjä. Kun raivoat ennemmin nyrkkeilysäkille, kuin turhautumiseesi syyttömälle kumppanillesi, olet aivan varmasti onnellisempi myös parisuhteessasi.

Juoksulenkillä pää tyhjenee tehokkaasti ja aivot saavat tauon ongelmanratkaisusta.

Irti arkihuolista

Liikunta auttaa irrottautumaan arjesta. Aika harva pystyy tiskatessaan tai pyykkiä viikatessaan pääsemään samanlaiseen flowtilaan kuin liikkuessaan. Juoksulenkillä tai spinningtunnilla pää tyhjenee tehokkaasti työ­asioista sekä parisuhdehuolista – juuri tällainen kunnon tuuletus tekee pääkopalle hyvää. Jos murehdit päivät pitkät töissä ja kotona, aivosi eivät saa kaipaamaansa taukoa jatkuvasta ongelmanratkaisusta. Siksi fyysinen mekaaninen toiminta, kuten juoksu, rentouttaa ja virkistää, sillä se antaa aivojen levätä.

Psyykkistä hyvinvointia lisäävästä liikunnasta kannattaa tehdä säännöllinen tapa. Merkitse kalenteriin ajat, jolloin pidät huolta pääkopastasi ja keskityt liikkumaan. Sillä millaista liikuntaa harrastat, ei ole merkitystä. Tärkeintä on löytää laji, joka auttaa sinut irti arjesta ja tuottaa mielihyvää. Olipa se sitten sauvakävely tai sukellus.

Hyvästi uniongelmat

Uni ja liikunta ovat kumpikin supertärkeitä onnellisuustekijöitä ja yhdessä ne muodostavat varsinaisen onnellisuuskombon. Liikunta lisää mielihyvähormonien tuotantoa ja auttaa nukahtamaan. Pitkät yöunet taas auttavat kohtaamaan vastoinkäymisiä, sillä levänneenä hankalat asiat eivät tunnu niin vaikeilta kuin rättiväsyneenä, jolloin pienetkin kup­rut saavat helposti kohtuutomat mittasuhteet. Onnelliset ja hyvin yönsä nukkuvat ihmiset jaksavat pitää paremmin huolta itsestään ja hyvinvoinnistaan, jolloin he myös nukkuvat paremmin – ja voivat ­paremmin.

Lähde: Jouni Luukkala: Osaksi Onnellisuudesta (Duodecim)

Tilaa Fit!

Lue myös:

Jenny Belitz-Henriksson selvisi uupumuksesta: ”Nyt tiedän, että elämä on lahja”

Somekiusaaminen romahdutti, apu löytyi salilta: ”Ilkeily ei kaada minua enää”

James Nikander: ”Bodaaminen alkoi tuntua tosi pinnalliselta”

 

 

Teksti Anna Povenius
Kuvat Fotolia