Juoksijan kehonhuolto ei ole vain venyttelyä. Juoksija tarvitsee myös voimatreeniä ja liikkuvuusharjoitteita.
Mitä kaikkea kehonhuolto on?
Yleisesti kehonhuoltona pidetään venyttelyä, nivelten pyörittelyä tai vaikkapa joogamatolla pötköttelyä. Kehonhuollon pitäisi kuitenkin tarkoittaa sitä, että käytät kroppaasi laajemmin kuin mihin olet tottunut. Niinpä kehonhuoltoon kannattaa sisällyttää myös sellaista, mitä oma päälaji ei tarjoa.
Mieti huolellisesti, millaista liikettä eniten harrastamasi laji ei sisällä. Tarvitsetko lisäksi voimaa, rentoutumista vai liikkuvuusharjoittelua? Jos arjen puutteita on vaikea hahmottaa, valmentaja voi auttaa miettimään treenikokonaisuutta.
Keho tarvitsee sitä, mitä sillä et tee. Silloin jaksat ja pystyt tekemään asioita, jotka ovat intohimojasi. Kehonhuolto onkin kehon ja hyvän kunnon osa-alueiden tasapainottamista erilaisilla harjoitteilla ja hoitomuodoilla.
Mikä kehonhuollossa on tärkeintä?
Säännöllisyys. Tärkeintä on se, mitä itse teet päivittäin. Muilta ostetut palvelut, kuten akupunktio, kelluntaterapia, hemmotteluhoito tai urheiluhieronta, ovat sitten herkkuja, joista voit nautiskella silloin tällöin aktiivisen oman tekemisen lisäksi.
Miksi kehonhuolto on aliarvostettua, vaikka se voi tarkoittaa toimivampaa ja terveempää kehoa?
Kehonhuoltoon liittyy mielikuvia siitä, että se on löllöttelyä eikä niin sanotusti oikeaa treeniä. Kuitenkin myös rentouttavalle ja rauhalliselle liikkeelle tai esimerkiksi erilaisille hieronnoille kannattaa tehdä tilaa elämässä. Venyttely, rauhallinen jooga, kosketushoidot ja avannossa pulahtaminen antavat tarvittavaa taukoa ja palautumista juoksusta, muista raskaammista liikuntamuodoista ja kuluttavasta arjesta. Kehonhuolto myös tasapainottaa hermoston toimintaa ja rauhoittaa mieltä.
Kehonhuolto voi jäädä tekemättä, koska sen vaikutuksia saattaa olla vaikea mitata ja siksi hahmottaa konkreettisesti. Näin siitäkin huolimatta, että juoksijalla kehonhuolto voi näkyä paremman palautumisen lisäksi nopeampina juoksuvauhteina, pidentyneinä lenkkeinä ja juoksemisena ilman vaivoja.
Voi olla, ettet ole koskaan pysähtynyt tunnustelemaan, mitä oma kehosi kaipaa. Tutki itseäsi kartoittamalla kehonhuollon tarpeitasi. Kehonhuolto voi olla kuin filosofinen työkalu, jolla peilaat omaa arkeasi. Mistä päiväsi koostuvat ja mitä tarvitset lisää?
Juoksen paljon. Miten huollan kehoani?
Paljon juoksevalle kehonhuoltoa voi olla jo se, että vaihtelet juoksureittejä ja juokset erilaisissa maastoissa sekä eri alustoilla, kuten poluilla, mäkisessä metsässä ja talvella umpihangessa. Vuorottele myös juoksemisen rytmiä. Juokse siksakkia, lyhtytolppien väliä vuorotellen nopeasti ja hitaasti ja tee koordinaatioharjoituksia.
Peruslenkkeilyn biomekaniikka on yksinkertaista. Silloin et liikuta kehoasi ylös–alas-suunnassa, olka- ja kyynärnivelten käyttö on pientä etkä kierrä lonkkaa ulospäin. Tee siis liikkuvuusharjoittelua myös tavoilla, joita juoksu itsessään ei tarjoa. Hiero pohkeita, rullaa kehoa putkirullalla, venyttele ja paranna nilkkojen sekä lonkkien liikkuvuutta.
Jos juoksun lisäksi istut paljon koneella, työpäivän jälkeen parasta kehonhuoltoa voi olla se, että lähdet ulos juoksemaan.
Kestävyysjuoksu vahvistaa kehoa mutta myös kuormittaa sitä yksipuolisesti. Muista voimaharjoittelu, joka auttaa juostessa kannattelemaan asentoa ja voi ehkäistä rasitusvammoja.
Eroaako parikymppisen juoksijan kehonhuolto viisikymppisen kehonhuollosta?
Tämä riippuu enemmän ihmisestä, liikuntahistoriasta ja nykyisestä tekemisestä kuin iästä. 50-vuotias voi olla yhtä hyvässä tai huonossa kunnossa kuin 20-vuotias. Usein nuoremmille tekee kuitenkin hyvää opetella rauhoittumista, ja vaihdevuosi-ikäisen taas kannattaa ehdottomasti huoltaa kehoaan myös voimatreenillä, koska ikääntyessä lihasmassa alkaa huveta.
Iästä riippumatta kannattaa tutkia, mitä omasta hyvinvointia lisäävästä tekemisestä puuttuu ja pyrkiä täydentämään puutteita. Tämä auttaa voimaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Asiantuntijana TtM, valmentaja, jooga- ja pilatesopettaja Katja Lilja @liljakatja
Lue myös: