Valmistautuminen maratonille – viikon päästä pitkä pk-lenkki tiedossa

Valmistautuminen maratonille alkakoon: Maratonpaniikki voisi iskeä, sillä neljänteen maratoniini on aikaa enää viikko. Olen tänä keväänä osa Helsinki City Run Street Teamia, joten saan juosta valitsemani matkan ilmaiseksi. Vaikka olenkin nyt ehkä paremmassa kunnossa kuin ennen yhtäkään noista aiemmasta kolmesta maratonista, silti jännittää. Vaikka varsinaisesti minulla ei ole aikatavoitteita, toivon, että etenisin tasaisesti noin 6:15-6:30 vauhtia. En ole mikään nopea maratoonari, mutta maratonaikani on parantunut joka kerralla: ensimmäisessä kesti 5:09, toisessa eli HCM myrskymaratonissa 5:06 ja Tukholman hellemaratonilla viime kesänä alitin juuri ja juuri 5 tuntia ajalla 4:59. Viimeksi mainitulla pysähdyin juomaan joka pisteellä ja kävin myös kaikki suihkut ja puutarhaletkut läpi, joten toisella ilmalla aika olisi saattanut olla vielä tuota parempi.

Olen yrittänyt oppia tykkäämään tunkkaustreenistä Jättärillä. Sujuu jo paremmin kuin helmikuussa!

Pitkä pk-lenkki tulossa maratonilla

Viimeksi juuri Tukholman maratonin jälkeen harmittelin sitä, että minulla ei ole maratonvauhtia. Silloin minua vähän harmittikin se, että juoksin maran pitkänä ja rauhallisena peruskestävyyslenkkinä, enkä uskaltanut kiristää tahtia ennen kuin viimeisellä kilsalla. Ja taas on pitkää peekoota tulossa, mutta ihan tarkoituksella. Jo useampi viikko sitten päätin, että otan tuon Garmin Helsinki City Marathonin pitkänä peruskestävyyslenkkinä, joka varmasti tukee hyvin heinäkuun 150 kilsan alppimatkaamme. Muutama juoksututtu juoksee lauantaina Helsinki City Doublen, eli puolikkaan ja maran putkeen. Olen salaa helpottunut, etten ole ilmoittautunut sinne! Tällä hetkellä minulla ei ole intohimoa parantaa maratonaikaani, mutta ehkä sen aika tulee joskus. Nyt on se vaihe, että kaikista mieluiten juoksentelisin vain poluilla!

En tiedä, miksi minua kuitenkin niin kovasti hermostuttaa, koska enhän ole ensimmäistä kertaa liikkeellä juoksemassa noin pitkää lenkuraa kisassa, takanahan tosiaan on kolme maraa ja ensimmäinen ultrakin (75 km). Jännitys saattaa johtua siitä, että pitkät lenkit eivät ole olleet viime kuukausina kovin säännöllisiä, koska kevät on mennyt pitkälti tunkkaamiseksi tulevan alppireissun takia. Takana on vain yksi 25 kilometrin asvalttipitkis tältä keväältä ja kahden käden sormilla laskettavat parikymppiset lenkurat. Toisaalta pari viikkoa sitten tuli tehtyä pitkä treeniviikonloppu Nuuksiossa, ja vaikka siellä tuli myös kävelyä, ainakin kuvittelen olevani ihan hyvässä juoksukunnossa.

juoksu
Porukassa treeni sujuu paremmin. Toivon, että tunkkaus toisi jotain hyötyä asvalttimaratonille.

Viime vuonna takana oli enemmän pitkiksiä

Viime vuonna tilanne oli juoksun suhteen parempi, ja olin totuttanut koipiani pitkiksiin. Olin juossut suhteellisen lähellä maraa kahdesti kolmenkympin lenkit ja muutenkin 20-25 kilsaa oli ollut peruspitkikseni. Silloin selvisin hellemaratonista tosi hyvin: olin maalissa erittäin energisenä, mihinkään ei sattunut, pystyin kävelemään normisti, kynnet olivat tallella, ei kramppeja, eikä vatsa ollut mennyt sekaisin.

Nyt olo on vähän epävarma, vaikka olen taas jo monta kuukautta pystynyt treenaamaan säännöllisesti ja ollut terve. Voi olla, että maran jälkeen jälleen totean, että olisi pitänyt juosta vielä enemmän pitkiä lenkkejä ja ylipäänsä juosta enemmän. Jää nähtäväksi, onko tunkkauksesta tai puntista mitään apua asvalttimaran juoksemiseen. Toivon, että selviän maaliin hyvävointisena ilman mitään kremppoja.

Omat vessapaperit mukaan maratonille!

En ole vielä katsonut 18.5. päivän säätietoja enkä siis ole valinnut juoksuasua. Luultavasti juoksen pitkissä trikoissa ja t-paidassa. Kengät on ainoa asia, mitkä olen valinnut, ja matkaan lähden Hoka One Onen Clifton 5 sileän tossuilla. Juoksuliivin otan taas mukaan, koska se on kätevä. Sinne pakkaan ainakin Clif Blokseja, koska ne toimivat itselläni enkä ole niin geelien ystävä, vettä kahteen lötköpulloon ja vessapaperia. Jälkimmäinen on itselleni tärkeä psyykkisestikin, sillä olen hyvä kehittelemään itselleni pitkillä lenkeillä vatsavaivoja, tosin nyt niitä ei onneksi ole ollut pitkään aikaan. Silti lähes joka kisassa vessapaperin kanssa on ollut vähän niin ja näin. Erityisesti jos pakki menee sekaisin eikä bajamajassa ole paperia, on tilanne suoraan sanottuna aika pehvasta. Siksi minulla on AINA kisoissa omat vessapaperit mukana. Liiviini pakkaan myös kännykän ja kuulokkeet. Olen luvannut itselleni, että puolikkaan jälkeen saan palkita itseni musiikilla tarvittaessa. Siihen asti mennään ilman. Olen tehnyt itselleni aina soittolistan kyseiselle maratonille, ja niin teen nytkin. Lisäksi otan mukaan pankkikortin, bussilipun ja muutaman euron. 

Kevyempi treeniviikko tulossa

Huh! Eiköhän se tästä kuitenkin. Ensi viikolla minulla ei ole ryhmäliikuntaohjauksia, ja luultavasti juoksentelen satunnaisesti vain lyhyitä lenkkejä töihin ja töistä kotiin. Salitreenistä minulla on myös kevyt viikko, vielä nyt viikonloppuna ajattelin käydä salilla ja juosta 15-20 kilometrin lenkin. Ensi viikon torstaina olisi verttitonnin verran tunkkausta jättärillä, mutta arvon vielä, menenkö vai jätänkö väliin, onhan se tosi lähellä maratonia. Toisaalta tämän viikon treenistä ei ainakaan mikään kehonosa kipeytynyt, kroppa on tottunut tunkkaamiseen ja mäkien alas juoksuun. Aiemmilla maratoneilla olen alkanut jo maanantaina valmistautua viikonlopun kisaan, mutta nyt jotenkin tuntuu, että valmistautumiset jäävät vain treenin keventelyyn. Ehkä sitä pastaa sitten enemmän loppuviikosta!

Onko muita lauantain maratonille tai muihin päivän kisoihin tulijoita? Saa tulla nykäisemään hihasta ja juttelemaan juoksun aikana. Olisi mahtava kuulla sinun valmistautumisesta maraviikon aikana!

Ja hei: Olen mukana tämän viikon Juoksumania-podcastissa puhumassa Miia Kahilan haastateltavana! Käy kuuntelemassa!

Olen tämän viikon Juoksumaniassa Miia Kahilan vieraana.

Kepeitä kilsoja!

Jenny

P.s. SYDÄN tuossa alla on tullut jäädäkseen! Saa painaa!

INSTAGRAMISSA

FACEBOOKISSA

Sullahan ei oo mikään juoksijan kroppa

Kadehtiminen saa olon huonommaksi

Myönteinen ajattelu itsestä on elämänmuutoksen ensi askelia

Nuuksiossa polkujuoksemassa – 50 km ja 3 300 nousumetriä alppijengin kanssa

Juoksun ja punttitreenin yhdistelmä toimii tällä hetkellä