Yhdestä en luovu, ja se on uni. Tässä kyllä kai enemmänkin rentoudun.

Yhdestä en luovu ja se on uni

Miten sä voit mennä nukkumaan vauvojen aikaan? Eikö sua yhtään harmita, ettei sulla ole iltaisin omaa aikaa, kysyi ystäväni, kun aikanaan kerroin hänelle meneväni nukkumaan useimmiten puoli kympin paikkeilla.

Helposti eikä harmita, vastasin ja sain vastaukseksi huvittunutta pään puistelua.

Kun on joutunut heräilemään ja valvomaan useamman vuoden, alkaa unta arvostaa ja silloin on ihan sama, vaikka menee nukkumaan vauvojen aikaan, jos on seuraavana päivänä energinen ja virkeä. Yhdestä en luovu ja se on uni.

Nykyäänkin huomaan riittävän ja palauttavan unen ja ennen kaikkea sen puutteen merkityksen heti, kun nukun huonosti. Eilen yöllä ajelimme kotiin maaseudulta rapujuhlista puolen yön kieppeillä, ja olo oli aamulla krapulainen, vaikken ollut juonut kuin alkoholittomia juomia ja nukuin herranjestas puoli kymmeneen. Kesälomalla tosin tuli sekoitettua unirytmejä niin, että menin nukkumaan usein vasta juuri puolen yön kieppeillä ja saatoinpa nukkua yhdeksään aamulla.

Loman ulkopuolella haluankin nukahtaa ajoissa, jolloin useimmiten herään aikaisin ilman kelloa, virkeänä. Aina ei kuitenkaan ole ollut näin, ja itsekin aloin arvostaa unta ja ymmärtää sen merkityksen arjessani vasta, kun olin nukkunut monta vuotta huonosti ja ollut jo aika epätoivoinen huonojen unien kanssa. Kun ei saa nukuttua, kaikki tuntuu tavallista ankeammalta ja harmaammalta. Ihminen tarvitsee unta, ja sen määrällä on väliä.

Yhdestä en luovu, ja se on uni. Tässä kyllä kai enemmänkin rentoudun.

Heräilyä lapsen kanssa

Kuopukseni valvoi ja herätteli ensimmäiset pari vuottaan. Normaaliyö oli sellainen, että heräsimme 8-10 kertaa yössä. Parin vuoden ikäisenä lapsi alkoi vihdoin nukkua ja posotti helposti 12 tuntia unta yhteen menoon. Itse kuitenkin jatkoin heräilyä vielä muutaman vuoden sen jälkeen. Pelkäsin kuollakseni, että en osaa enää nukkua.

Hyvin olen nukkunut oikeastaan vasta pari vuotta. Saatan vieläkin heräillä öisin kerran pari, mutta saatanpa nukkua heräämättä myös noin seitsemän tuntia. Pääosin nukun kohtalaisen hyvin, enkä anna minkään häiritä untani. Uni on itselleni pyhä asia, jota vaalin rakkaudella.

Kun lapsi heräili, olin koko ajan väsynyt. Mutta väsymykseen ja huonoon oloon tottui, eikä sitä oikein osannut kaivata muuta. Kun sitten alkoi helpottaa, huomasin vasta, miten värit palasivat elämään. Yhä nykyään huomaan, miten rutiinit sopivat itselleni. Riittävä nukkuminen ja sen lisäksi semiterveellinen syöminen ja sopivasti liikkuminen ovat paras yhdistelmä pitää hyvää huolta myös omasta pääkopastani ja saada kroppani tuntumaan energiseltä.

Helteillä nukkuminen on ollut vaikeampaa ja olen heräillyt enemmän. Kesälomaunirytmi on myös tarkoittanut sitä, että   en ole herännyt aamuisin niin virkeänä, vaikka olisin nukkunut yhdeksään. Olenkin huomannut, että itse voin parhaiten silloin, kun menen aikaisin nukkumaan ja herään aikaisin. Vaikka nukkuisin saman määrän, mutta nukahtaisin ja heräisin normaalia myöhemmin, en ole yhtä virkeä. Onkin hyvä myös tunnistaa se unirytmi, joka sopii itselle, oli se millainen tahansa ja muiden kommenteista viis.

Alkoholi on jäänyt lähes kokonaan, sillä aloin huomata, että jo pari annosta heikensi uniani ja sai olon tuntumaan väsähtäneeltä seuraavana aamuna. Tulin siihen tulokseen, että hetken huvi esimerkiksi lauantai-iltana häviää koko päivän energisyydelle. En myöskään loman ulkopuolella someta enää puoli kymmenen jälkeen, vaan ihan viimeisenä ennen nukahtamista luen kirjaa. Aika pian alkavat silmät lupata ja sitten olenkin valmis nukkumaan. Esimerkiksi nämä kaksi keinoa auttoivat nukkumaan paremmin uudelleen.

Unetonta ymmärtää vain toinen nukkumaton

Kun nukkuminen oli todella katkonaista, niin myös pinna oli tosi paljon kireämmällä ja omaa väsymystä saattoi purkaa tavoilla, kuten rähjäämisellä siitä eteisen nurkan viemättömästä roskapussista, eli tavoilla, jotka eivät enää tulisi mieleenkään kuin ehkä kerran sadassa vuodessa. Ja voi vitsi miten paljon silloin ärsytti lukea terveysvinkkejä, että nuku enemmän. Olisinhan perhana sentään nukkunut enemmän, jos olisin voinut! Unettoman epätoivo on jotain, mitä ei ymmärrä kuin toinen, joka ei saa nukuttua tai joka nukkuu kuukausikaupalla huonosti.

Mutta, kuten sanottu, uni on asia, josta en helposti enää luovu. Riittävä uni auttaa myös palautumaan paitsi treeneistä ihan myös työstä ja kaikki, ihan kaikki, on niin paljon helpompaa levänneenä, virkeänä ja energisenä.

Sanotaan, että suomalaiset nukkuvat liian vähän. Mites on sun unien laita? Riittääkö vai pitäisikö löytää keinoja nukkua enemmän tai paremmin?

Mahtavaa alkavaa viikkoa!

Jenny

Instagramissa

Facebookissa

Lue myös!:

Lomalla piti tehdä kaikenlaista – suunnitelmat muuttuivat

Muutto Fit-lehden sivuille – mitä matkalla on tapahtunut?