Ai, minne meidän piti katsoa?

Vauvan elämää, osa 2

Kävimme tänään Piksun kanssa kylässä 6 päivää nuoremmalla serkkutytöllä. Serkku heräsi päiväuniltaan, näki Piksun ja alkoi itkeä lohduttomasti. Meni sekunti tai kaksi, myös Piksu yhtyi tähän lohduttomaan ujellukseen. Taisivat säikähtää toisiaan, kyllä ne pikku ihmiset ovatkin pelottavia.

Tapani mukaan otin muutaman yhteiskuvan tyttösistä.

Siis häh, minne meidän pitää katsoa? Näkeeks nyt kaikki mun uuden paidan jos mä nostan tälleen?
Ei vitsi, toi se jaksaa aina vain kuvata! Onneks kampaukset on kunnossa.
Kato, serkulla on käsi suussa. Mäpä laitankin suuhuni kaks kättä.
Tyyppi vain levittelee haarojaan kun pitäs hymyillä! Ei toi serkku tajuu poseerauksesta tänään mitään.