Paino tippuu!

Kaksi viikkoa takana Perhe Pursiaisen Suurinta Pudottajaa! Eilen torstaina porukka jo malttamattomana pisti viestiä, että no missäs teiän torstain punnitustulos viipyy! 😀

Meidän vanha vaaka sanoi sopimuksensa irti. Ei auttanut vaihtaa patteria uuteen, se ei enää vaan pelittänyt. Siispä käytiin eilen ostamassa meille uusi vaaka ja punnitus oli tänään aamulla. Me molemmat jo ihan innoissaan odotettiin puntarille menoa. Tuukka sanoi eilen illalla, että sillä on sellainen olo, että on laihtunut. Mua taas vähän pelotti, että näkyykö viime viikkoinen Kaija Koon keikka ja siitä seuraavan päivän herkuttelut nyt puntarilla.

Mä pudotin ekalla viikolla -700g ja Tuukka -500g. Nyt Tuukka otti viikkopudotuksessa johtoaseman, sillä Tuukan viikon pudotus oli -1kg ja mun taas -700g! 🙂 Mun kokonaistiputus on nyt -1,4kg ja Tuukan -1,5kg. Aika samoissa siis mennään ja lopputuloshan lasketaan sitten prosentuaalisesti lähtöpainosta siihen kahdeksan viikon päähän startista. Eli Tuukanhan pitää siis pudottaa kilomääräisesti enemmän kuin mun, jotta voittaa.

Mulla on ihan älyttömän hyvä fiilis tästä kaikesta nyt! 🙂 On myös tosi kiva ottaa vähän omia oppeja käyttöön, joita suosittelen mun valmennukseenkin osallistuville. JA huomata, että ne toimii! 😉

Sanoin tänään mun rakkaalle ystävälleni Saralle, kun oltiin treenaamassa yhdessä, että mulla on tästä Suurimmasta Pudottajasta vähän samanlainen fiilis, kun silloin aikanaan mun elämäntapamuutoksesta. Sellainen rauhallinen ja hyvä fiilis, ei pakkopullaa, ei mitään tiettyä painokilomäärää, joka on PAKKO pudottaa X-ajassa.

Tottahan se on, että äitiyden myötä mä oon vähän laiminlyönyt mun omaa hyvinvointia. Nyt on ollut ihana, kun oon alkanut tänä vuonna sitä taas huoltamaan. 🙂 Energian määrä on kasvanut, mieli on virkistynyt, nyt Suurimman Pudottajan myötä myös kilot on vähän karisseet.

Ja oikeasti mikä on parasta, on se ettei tää oo mitään nipotusta ja nillitystä! Kerran viikossa aion syödä herkkuja, koska tahdon niin! Mikään ruoka ei oo myöskään kielletty, toki hamppareita tai pizzoja ei nyt ihan kyllä päivittäin syödä. 😉 Mutta siis ihan sitä perusruokaa, leipää ja juustoa, makaroonilaatikkoa, lohta ja perunoita jne.. Nälkä mulla ei oo ollut kertaakaan, enkä sellaista haluakaan.

Tänään mä meinaan pitää taas herkkupäivän! Siihen on hyvä fiilis, koska se ei vaikuttanut viime viikollakaan negatiivisesti. Mä en muutenkaan usko siihen, että jos elämäntapoja muuttaessa välillä haluaa ottaa vaikka lasillisen viiniä tai syödä karkkia, että sitten tarttis seuraavana päivänä olla ihan ahdistuksessa ja morkkiksissa.

Tää on kuitenkin vaan elämää! 😉 Ei mitään kitudieettiä! <3

Monna