Koti on ihmisen latautumispaikka.

Kodin pitäis olla ihmisille turvapaikka ja sellainen paikka, jossa pystyy lataamaan akut täyteen töiden ja muiden juttujen jälkeen. Kun astuu ulko-ovesta sisään, tulis sellainen hyvä olo. Tää on mun koti, ihan sama onko täällä kasoja tai pölypalloja. Tää on mun koti ja täällä oon turvassa muulta maailmalta. Täällä mä saan ladattua akkuja, olla vaan ja levätä. 

Oon törmännyt somessa nyt pariin otteeseen sanaan ”kotihäpeä”. Mun mielestä se on tavallaan aika kamalaa, jos joutuu kokemaan sellaista tunnetta omasta kodista. Johtuuko se ehkä siitä riittämättömyyden tunteesta, josta kirjoitin eilen? Vai mistä?

Mulle koti on turvapaikka ja latautumispaikka. Mulle riittää, että perusasiat on kunnossa ja astiat tiskipöydältä tiskikoneessa, sitten ne muut kasat voi olla vaan hetken jos niitä ei just sillä sekunnilla ehdi siivoamaan. Mä oon ymmärtänyt jotenkin sen, että ei sillä oo mitään merkitystä miltä meidän kodissa näyttää ulospäin. Sillä on merkitystä, että me itse perheenä viihdytään siellä ja kaikilla meistä on hyvä ja turvallinen olla täällä.

Joskus mä mietin, että pitäisikö sisustaa eri tavalla tai jotenkin hillitymmin. Mutta sekä minä, että Tuukka pidetään väreistä ja siitä, että meillä on erilaisia materiaaleja ja värejä ihan yhden saman huoneen sisällä. 🙂 En tunne kotihäpeää siitä, että meillä on joku juttu ostettu tuolta ja toinen täältä, piano ostettu Tori.fi:n kautta ja muutenkin sisustus on hyvin lompakkoystävällistä. Mä en häpeä sitä, että meillä ei oo jotain kalliita tietyn brändin valaisimia tms. Toki nekin voi olla todella upeita, mutta mulle aina on merkannut enemmänkin asian ulkonäkö, ei se minkä merkkinen se on.

Mä joskus mietin iltaisin, kun ollaan täällä kotona kaikki, että täällä me ollaan jotenkin ihan omassa kolossa. Tänne ei kukaan tule, jollei oo kutsuttu. 😀 (tai no postimies silloin tällöin käy ovella) Täällä on ihan meidän omat säännöt ja systeemit. Mulla on hyvä olla täällä, on ihanan rauhallista ja hiljaista. (tai no ei aina.. 😉 😀 ) Emmalla on hyvä olla täällä, se tykkää tosi paljon olla kotona. Samoin koirilla ja Tuukalla. Tuukkahan sanoikin meidän edellisessä podcast-jaksossa, että hän ei lähtis mielellään kotoa mihinkään juuri koskaan.

Jos elää ruuhkavuosia tai muuten vaan hektistä arkea, on tosi tärkeetä tehdä siitä omasta kodista sellainen paikka jossa itse viihtyy. Ei sillä ole merkitystä minkälaisia kuvia voit sieltä ottaa instagramiin tai että onko sulla uusimmat teema-astiastot tai mitkä lie, kun ihmisiä tulee kylään. Kun meillä on katto pään päällä ja turvallinen ja rauhallinen olo kotona, on se se tärkein asia. Ainakin mun mielestä.

Vai mitä te ootte mieltä? Onko teidän koti latautumispaikka? Vai koetteko te kotihäpeää?

Monna