Olkapään tilanne

Mä oon nyt puolisen vuotta kärsinyt kipeästä olkapäästä. Se on välillä ollut parempi ja välillä huonompi. Parempi se on ollut silloin, kun oon käynyt osteopaatilla sitä hoitamassa. Mutta sitten jotenkin tän kaiken keskellä oon unohtanut varata uuden ajan ja kuntoutus on jäänyt kesken.

Mun olkapää alkoi tosiaan kipuilla joskus viime kesänä. Siihen asti se oli ihan kunnossa, ei mitään vaivaa missään. Ei myöskään mitään tapaturmaa, missä olisin jotenkin sen satuttanut. Luultavasti olkapää on mennyt huonoksi mun huonon keskivartalon tuen, pitkään kestäneen erkauman, huonon lapatuen, vähäisemmän treenin jne.. yhteistuloksena. Nyt kuitenkin siinä on näkymässä valoa tunnelin päässä!! Niin ihanaa! Olkapää on ollut siis todella kipeä, siinä on ollut kovaa leposärkyä ja käden liikelaajuus on ollut super pieni ja monet liikkeet on olleet kivuliaita tehdä.

Oon nyt käynyt pari kertaa ihanalla ja super taitavalla fysioterapeutilla Sara Seppäläisellä FemiHealthissa. Pyysin, että Sara laittaisi mulle diagnoosin kirjallisena. Se kuuluu näin:

Impingemet eli ”ahdas olka” -syndroomasta on kohdallasi kyse – Olkavarren loitonnus (sivukautta ylösnosto), ja elevaatiossa (kohotus edestä ylös) sekä passiivinen ja aktiivinen sisäkierto provosoivat oireen ja näissä liikesunnissa on selkeät liikerajoitukset. Sisäkierto ensikäynnillä n. 5 astetta, kun tavoite on 60-70 astetta. (!!)
Hartiarengas on romahtanut eteen alas ja lavan asento on sisäkiertoinen. Insertioalueiden (lihasten kiinnitys alueiden) ärsytystä on selkeästi hauiksen pitkän pään ja suoraspinatus -lihaksen kiinnitys alueilla.
Lähdettiin liikkeelle olkanivelen takakapselin liikkuvuudesta (kylkimakuu) ja aktiivisesta olkanivelen pään kaudalisaatiosta. Puhuttiin välttämiskäyttäytymisestä. Näillä helpotti leposärky ja pelko liikkeestä. Hartiarengas ja olkanivelen seutu olivat rennommat seuraavalla käynnillä, jossa keskityttiin koko oikean puolen kehon tilaan, jonka kannattelu on romahtanut ja kiertosuunnan hallinta lantiolla puutteellinen. Haimme lavan lempeän liikkeen kautta hallintaa kiertosuuntiin lantiolla ja kehon kannattelua (kepit). Lavan neutraaliasennon tunnistaminen ilman voimakasta leveän selkälihaksen alaspäin vetävää tyyliä. Teippi on apuna ohjaamassa lavan oikeaa liikesuuntaa.

Mua helpottaa ihan hirveästi se, että tiedän saavani olkapään kuntoon ilman leikkausta tai kortisoonia! On hurjaa, että alkutilanne on ollut noin huono! Mutta kyllä mä sen oon tiedostanutkin! Myös tuon Saran mainitseman välttämiskäyttäytymisen oon huomannut. Itse asiassa siitä puhui mulle jo mun ihana osteopaatti-ystävä Sara! <3 Se on hurjaa miten sitä voikin omilla ajatuksillaan ja peloillaan vaikuttaa negatiivisesti kehoon. Oon välttänyt tiettyjä liikkeitä niin paljon, että oon saanut sen olkapään asennon vaan huonommaksi ja huonommaksi.

Nyt oon saanut näiden kahden fyssarikerran jälkeen neljä kotiliikettä, joilla kuntoutan olkapäätä joka päivä. Sara myös laittoi mulle kinesioteippiä tällä kertaa, ohjaamaan olkapään asentoa hieman oikeampaan asentoon. 🙂 Puolentoista viikon kuluttua on taas seuraava kerta ja toivon, että ollaan taas päästy askel eteenpäin.

Se mikä on myös ihana asia, on se ettei sitä leposärkyä oo enää!! Huomaan myös, että jo nyt liikelaajuus on kasvanut käden liikkeissä.

Kun puhun Terveempi minä -projektista, siihen liittyy ehdottomasti isona osana myös tää olkapää-asia! Kyselin teiltä eilen blogissa ja IG:ssä, että olisitteko te kiinnostuneita jonkinlaisesta Terveempi minä-haasteesta. Niin moni vastasi kyllä, että meinaan nyt kehitellä jotain meille kaikille tätä ajatellen!! Kerron lisää vielä tällä viikolla, joten stay tuned! 😉

Monna