Maanantaina koitti minua jo hetken jännittänyt neuvolakäynti, jossa Emma sai 3kk-rokotteet. Neuvola-aika siirtyi jo kertaalleen myöhemmäksi, koska neuvolantätimme oli kipeänä. Eilen kuitenkin oli aika ja minä olin pelosta soikeana. Olin kuullut niin paljon siitä, että vauva itkee kuin kidutettava, kun piikit pistetään reisiin. Olin myös kuullut, että äidit eivät kestä sitä itkua ja äideilläkin kyynel vierähtää poskelle.
No, minähän ajattelin olevani jotenkin reippaampi mutsi. Ajattelin, että onhan se Emma itkenyt ennenkin. Reilu viikko taaksepäin kävimme lääkärissä ottamassa verikokeet ja muut jutut, kun Emma oli kuumeessa ja flunssainen. Siellä hän pärjäsi niin reippaasti, eikä itkenyt juuri lainkaan. Vähän meni alahuuli mutrulle, mutta muuten hän oli kovin reipas. Ajattelin tästä syystä, että ehkä rokotukset ei ole hänelle niin paha. Ehkä hän on teräsvauva ja kestää pienet pistokset äidin tai iskän sylissä hienosti.
Olin sanonut Tuukalle ennen neuvolaan menoa, että valitettavasti hän joutuu olemaan se ”pahis” ja pitämään Emmaa rokotteiden ajan sylissä. Koska en ehkä itse pysty, jos se sattuu Emmaa ihan kamalasti. Kun sitten oli rokotteiden aika, päätimme kuitenkin, että minä otan pienokaisen syliin. Pidin häntä sylissäni ja koitin rauhoitella, kerroin ettei ole mitään hätää. Kun ensimmäinen piikki upposi reiteen, kuului ääni mitä emme ole ikinä Tuukan kanssa kuulleet. Emma huusi, itki ja kiljui samaan aikaan. Kyyneleet valui silmistä ja hän katsoi minuun ihan kuin olisi ajatellut, että ”äiti miksi minua satutetaan”. No voi hyvänen aika, se reipas mutsi katosi kuin pieru saharaan ja kyyneleet kirposivat silmiin ihan todenteolla. Sydän meinasi särkyä, kun näki ja kuuli sen pienokaisen hädän. Sitten oli vielä toisen reiden vuoro. 🙁
Kyllä täytyy myöntää, että rokotukset olivat myös äidille ja iskälle paha paikka. Henkisesti varmasti pahempi kuin Emmalle. 😉 Emmalla olo helpottui heti, kun piikit oli pistetty ja hyssyttelimme häntä sylissäni ja Tuukka paijasi Emman päätä ja piti häntä kädestä. Monta syvääkin syvempää huokausta ja itkunsekaista henkäystä vielä kuului, mutta pian se rokotushetki oli Emman päästä unohtunut. Toisin kuin meidän. 😀
Ja voih, reilun kuukauden kuluttua viisikuukautisneuvolassa tulee taas piikkiä. 🙁
Jotenkin sitä tulee niin avuton olo, kun ei voi pienelle vauvalle selittää järjellä. Että Emma, älä huoli – pistos kestää hetken ja sitten kipu lakkaa. Tai kertoa, että miksi näitä rokotuksia oikein otetaan. Niin Emma kuin me vanhemmatkin ihan väsähdettiin tuosta reissusta ja kotona maittoi sitten pitkät päikkärit.
Kuumetta ei meillä rokotuksista noussut, eikä tainnut lämpöäkään nostaa. Yö nukuttiin hyvin neuvolantädin suosituksesta pienellä panadol-annoksella, varmuuden vuoksi. Maha meni joko panadolista tai rotarokotteen tehosteesta sekaisin, mutta muuten tyttö rakas on iloinen oma itsensä. Ehkä vähän uneliaampi, kuin yleensä.
***
Kyllä nämä pienet rakkaat pallerot vaan ovat ihan älyttömän sitkeitä ja reippaita tapauksia. Paljon reippaampia kuin vanhemmat.. 😉
Tänään aion halia ja pusia Emmaa oikein extrasti, kuten tein eilenkin. Ja iskä päätti, että kun Emma on isompi tyttö – saa hän berliininmunkin aina rokotusten jälkeen palkinnoksi. 😉
11 kommenttia kirjoitukselle “Sydän särkyi äidillä. Ja vähän myös iskällä.”
Kuulostaa tutulta! Ihana toi berliinin munkki! 😀 mulle ne 5kk rokotukset oli ehkä vieläkin vaikeammat, kun tiesin mitä on edessä. Aijempaan menin niin avoimin mielin kun en tiennyt millasta on. Toisaalta meillä ne 5kk rokotteiden jälkeiset itkut myös loppui vielä nopeammin. Onneksi niiden jälkeen onkin pitkä väli seuraaviin! 🙂
Niin muistan tuon tunteen esikoisen (nyt 1v8kk) ekoilta rokotushetkiltä! Aivan kamalaa. Ja vielä kamalampaa oli käyttää vajaa 1v ikäisenä verikokeissa KAHDESTI koska ekan kerran näytteenottaha sössi näytteen..verikoe otettiin siis käsivarresta eikä kantapäästä kuten pienemmillä vauvoilla ja voi sitä rimpuilun ja itkun määrää 🙁 lopulta yksi hoitaja ja minä pidettiin poikaa paikoillaan ja toinen hoitaja otti verinäytteen. Poika itki kovemmin kuin koskaan ja katsoi mua silmiin niin hädissään :'( onneksi rauhoittui äkkiä sen jälkeen mut äidille jäi traumat 😀
Vo Emma on niin söpö pallero <3 Onneksi rokotuksia ei kamalan usein tule, niistä selviätte hienosti 🙂
Pienille lapsille pahinta näytteenotossa on kiinni pitäminen ja vieraiden ihmisten lähelle tuleminen. Itse pistämistä he eivät välttämättä tunne ollenkaan, jos on taitava näytteenottaja. Nimi. Labranhoitaja, joka on pistänyt aika montaa lasta ja äiti itsekin 😉
Hei!
Annetaanko neuvolassa sokeriliuosta tippa suuhun tai laitetaanko puuduttavaa voidetta? Nämä voisivat auttaa.
Moikka! Pakko kommentoida, koska pisti silmään, että 3kk neuvola on kertaalleen jouduttu siirtämään ja 5 kk neuvola on suunniteltu reilun kuukauden päähän.. Tuleehan 3kk ja 5kk rokotusten väliin vähintään 8 viikkoa..? Se on minimiväli noiden pistettävien rokotteiden välillä.
T. Terkkari
Itseasiassa 2 kuukautta, ei 8 viikkoa… 🙂
Rokotusten minimiväleistä puhuttaessa se on just niin tarkkaa.. 4vk=1kk.. You do the math 😉
Thl suositus on se 2kk, jos esim 10.3 saa rokotukset niin 10.5 aikaisintaan seuraavat, ei 8 viikon päästä, joka olisi 5.3… 😀
Voi kääk, ihanko oikeasti tästä vielä väitellään. Kyllä, nimenomaan THL:n suosituksesta puhun minäkin, sen mukaanhan me täällä Suomessa rokotellaan 🙂 Minimissäänhän se 1 kuukausi on nimenoman 4 viikkoa eli 28 vuorokautta (helmikuu) ja tätä periaatetta sovelletaan myös rokotusten välisissä minimiantoväleissä. Asiaa ei siellä THL:n sivustolla taideta mainita kuin yhdessä kohtaa, että jos sitä nyt lähteenäsi olet käyttänyt, niin kaivelehan vielä.. 🙂
Moi!
Voi teidän pikkuista..Olen seuraillut blogiasi koska meilläkin vauva melko samanikäinen. Meillä oli juuri myös maanantaina 3kk neuvola ja sama juttu, kamala huuto ja itku ja niiiin onneton oli hän, kyllä siinä äidin sydän myös täällä vähän pompsahti. Onneksi vauva rauhoittui pian sitten kun koko episodi oli ohitse. Olin kyllä varautunut koska muistan että isosiskolla oli sama juttu aikanaan.
Vauvalle nousi pieni kuume kahtena iltana tuon jälkeen ja tuntuu että on vähän uneliaampi mutta samalla levottomampi nukkuja yöllä kun tavallisesti. Vaikea vaan välillä tietää mikä menee normaalin ikä kehityksen ja mikä rokotuksen piikkiin.
Mukavia jatkoja ja talvipäiviä teille 🙂