Välttele pahaa!

* sis.mainoslinkin

unnamed-4

Me käytiin Emman kanssa tiistaina Hatsolon kirjan ”Elämä breikkarin silmin” julkkareissa. Pistettiin parhaat plääkät jalkaan ja lähdettiin Emman ensimmäisiin julkkareihin. Kirja kertoo mm. unelmien tavoittelemisesta ja siitä, että aina pitää luottaa ja uskoa itseensä. Olen niin samaa mieltä! Kaikki lähtee siitä, että itsearvostus on kunnossa. Jos ei itse usko itseensä, ei kukaan muukaan usko. Odotan kovasti, että pääsen tämän kirjan kimppuun.

Juttelin julkkareissa vanhojen tuttujen ja uusien tuttavuuksien kanssa tärkeistä asioista, kuten epämukavuusalueelle astumisesta, vanhemmuudesta ja negatiivisesta kommentoinnista. Oli hauska kuulla ihmisten mielipiteitä näistä asioista ja huomata mm. se, kuinka kaikkia hämmästytti negatiivisen energian määrä sosiaalisessa mediassa. Kuulin myös Suomi24:n takana olevalta henkilöltä, että klo 03 on pahimmat paskamyrskyt yleensä käynnissä. 😉

unnamed-5

Pohdin näitä asioita myös kotiin ajellessa.

Itselleni epämukavuusalueelle astuminen tapahtui tänään äitiyden puitteissa. Olin aina ajatellut, että sitten jos minulla joskus on lapsia – tällaisiin tilaisuuksiin menen yksin. Nyt olin julkkareissa ainoa, jolla oli lapsi mukana. Julkkareihin ajellessa jännitin, miten Emma jaksaa olla. Kuitenkin halusin Emman ottaa mukaan, vaikka Tuukka olisikin ollut kotona ja olisin voinut hyvin jättää Emman kotiin. Halusin voittaa pelkoni ja mennä paikalle vauvan kanssa. Mitä sitten jos Emma olisi alkanut itkemään kesken Hatsolon puheen tai olisi muuten vain ollut huonolla tuulella? Varmasti kaikki olisivat tilanteen ymmärtäneet. Emma nökötti julkkareiden ajan sylissä, eikä pienintäkään kitinää ollut ilmassa. Hän nautti ihmisistä ja niin nautin minäkin.

Mietin myös kotimatkalla taas kerran sitä, kuinka paljon negatiivisuutta on. Miksi niin usein negatiivinen palaute sanotaan ääneen ja positiivinen jätetään sanomatta? Miksi ihmiset voivat nykyään niin huonosti? Ja edelleen hämmästelen sitä, auttaako sen paskakommentin kirjoittaminen sen kirjoittajaa oikeasti?! En usko. Olen ennenkin puhunut sen puolesta, että hyvyyttä pitää jakaa. Positiivisuus luo positiivisuutta. Jos jotkut voi pahoin, ei siihen kelkkaan kannata hypätä mukaan. Aionkin pitää omasta positiivisesta energiastani täysillä kiinni ja jakaa iloa niin paljon ympärille kuin ikinä vain osaan.

adidas

Aion opettaa tyttärellemme positiivisuuden sanoman ja sen, että itseensä pitää uskoa. Niillä kahdella asialla pääsee niin pitkälle! 

Tapasin tänään kaksi uutta ihmistä. Toinen heistä tuli esittelemään itsensä minulle, koska kertoi seuraavansa blogiani. Juteltiin hetki. Hänestä huokui positiivinen energia. Hän hymyili ja jakoi positiivisuutta. Tapasin myös toisen ihmisen julkkareiden jälkeen toisaaalla, hän ei katsonut silmiin kätellessä ja käänsi selän minulle heti. Hänestä ei huokunut positiivinen energia.
Nämä kaksi tapaamista parin tunnin sisään näytti taas sen, kuinka positiivisuus tuo positiivisuutta. Hyvä luo hyvää. Se, että katsoo toista silmiin ja hymyilee on hienoa.

Olen varma, että keskittymällä hyvään ja välttelemällä pahaa, saa elämästä niin paljon enemmän irti! Jakamalla positiivisuutta ympärilleen, tekee hyvää niin itselleen kuin toisille!

***

Kuvissa olevat Adidakset TÄÄLTÄ!

Samankaltaisia SuperStareja myös nämä:

***

PUS!

logo