Ruokavalio – mitkä rasvat, miten ateriat koostetaan, mitä kananmunan tilalle?

Kysyin tänään päivällä blogin Facebook-sivulla lukijoilta viisi kysymystä ruokavalioon liittyen. Lupasin antaa vastauksen viiteen ensimmäiseen kysymykseen. 🙂 Mutta enpä kertonut sitä, että vastaukset antavat Tuukka. Tuukka opiskelee ravitsemustiedettä ja tietää ravintoasioista aivan tuhannesti enemmän kuin mä. Siksipä annan hänen vastata näihin erittäin hyviin kysymyksiin.

IMG_66871 IMG_0005 IMG_5429

***

1. Vinkkejä maidottomaan aamu/väli/iltapalaan?

Esimerkiksi erilaiset maidottomat smoothiet, munakas, proteiiniletut tai banaaniletut. Siinä jo muutama erittäin hyvä vaihtoehto. 🙂

2. Mitkä on tärkeimmät asiat, joihin kiinnität huomiota kun kokoat omaa ateriaasi? Onko aterioiden koostamisessa eroa riippuen menetkö treenaamaan kuntosalille tai teetkö aerobisen treenin?

Tärkeimmät asiat ateriaa kootessa on energiaravintoaineiden (hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat) hyvälaatuiset lähteet ja niiden keskinäinen suhde. Mietin, että ateriat tukevat minun ruokavalioni kokonaisuutta. Kuten esimerkiksi kuinka paljon juuri kyseisenä päivänä olen jo syönyt vaikkapa proteiineja.
Aterioiden koostamisessa on eroa riippuen sen ajankohdalla, menneillä ja tulevillä treeneillä, sekä tavoitteilla (painonpudotus tai lihasmassan kasvatus).
Esimerkiksi nyt kun olen alkuvuoden aikana pudottanut muutaman kilon painoa, ateriat ovat koostuneet pitkälti kasvikunnan tuotteista sekä lihasta. Olen jättänyt hiilihydraatit vähemmälle ja esimerkiksi viljatuotteet kokonaan pois.

3. Herkkupäivän herkut ilman megatappo-övereitä?

Raakasuklaa, proteiinipannarit, banaaniletut, hedelmäsalaatti, proteiinipallerot. Muutamiin näihin löytyy reseptit kun klikkaat sanaa. 😉

4. Vaihtoehtoja kananmunille, jos ruokavalio ei voi sisältää niitä.

Maitotuotteet, lihatuotteet ja lisäravinteet. Esimerkiksi maitorahka, raejuusto, vähärasvainen liha (esim. kana), heraproteiinijauhe. Näissä kaikissa on hyvä aminohappokoostumus, kuten kananamunissakin.

5. Minkälaisia rasvanlähteitä suosit ja mitä kaikkia eri rasvanlähteitä käytät ruokavaliossa? Mitkä on mielestä näiden käyttämiesi rasvanlähteiden hyödyt/haitat?

Käytän ja suosin rasvaisia kaloja, extra neitsyt oliiviöljyä, avokadoa, pellavansiemenöljyä – sekä pellavansiemenenrouhetta, pähkinöitä ja siemeniä. Hyötyjä on esimerkiksi se, että ne on helposti saatavilla ja niistä on helppo valmistaa ruokia / käyttää osana ruuan valmistuksessa. Varsinkin saksanpähkinät, pellavansiemenöljy ja pellavansiemenrouhe sisältävät suhteessa paljon alfalinoleenihappoa. Alfalinoleenihappo on välttämätön rasvahappo, eli sitä pitää saada ravinnosta sillä elimistömme ei pysty sitä itse tuottamaan. Varsinaisia haittoja en näissä rasvoissa koe olevan normaalikäytössä.

***

Näin vastasi kysymyksiin Tuukka. 🙂 Lisää ravintojuttuja ja ravinnon suhdetta treenaamiseen jne voitte oppia lisää ravintoluennolta, jonka Tuukka pitää yhdessä Lauran kanssa pääsiäisen jälkeen. Näin illasta kerrotaan:

Tule oppimaan ja keskustelemaan terveellisen, monipuolisen ja ravitsevan ruokavalion merkityksestä hyvinvointiimme.

Illan aikana tutustumme terveellisen, monipuolisen ja ravitsevan ruokavalion merkitykseen, sekä keskustelemme käytännön vinkeistä sen rakentamiseen päivittäisessä arjessamme.

Keskustelemme myös, mitä liikkuvien ihmisten pitää huomioida ruokavalioissaan ja miten erilaiset tavoitteet näkyvät käytännössä lautasillamme.

Illan vetäjinä toimivat: Yliopistotason ravitsemustieteen koulutuksen omaava, pääkaupunkiseudun urheiluakatemian ravitsemusvalmentaja, personal trainer Laura Manner, sekä ravitsemustiedettä opiskeleva, MT Personal Trainingin toinen perustaja, personal trainer Tuukka Pursiainen.

ravintoluento

Ilmoittautua kannattaa pian, sillä tuohon iltaan mahtuu tilojen rajoissa vain tietty määrä ihmisiä.
Ja osa paikoista on jo täytetty. 🙂

***

Lisää hyviä välipala-aamupala-iltapala-vinkkejähän löytyy myös meidän kirjasta.
Ja niistä iso osa on maidottomia.
Kirjaa voi tilata mm. Adlibriksen sivuilta.

kirja