Meinasin, mutten sittenkään.. ;)

Meinasin tänään taas aloittaa postaukseni paasaamalla.. Olin jo kirjoittanutkin pari (kiukkuista) lausetta illalla valmiiksi paasauksen aiheesta. Kuulin eilen jälleen ”miellyttävän” kommentin koskien blogiani. Mutta nyt aamulla kun katselin aamiaista syödessäni Vain elämää-sarjan viimeisen jakson (IHANA) ja katselin ikkunasta ulos pientä lumipeitettä maassa, ajattelin, että hitto soikoon, nyt jää tällaiset asiat ihan omaan arvoonsa. Ne ei mun päiviäni ja mieltäni enää pilaa, IKINÄ! 🙂 JEE!!!

Tällainen on mun blogini ja sillä hyvä. 🙂 Mä tykkään pohtia asioita, teen kaiken aikalailla tunteella, myös tämän blogin kirjoittamisen. Lisään juuri niin paljon tai vähän kuvia kun itse haluan ja kirjoitan juuri niin vähän tai paljon toistojen määrästä tai muista salisarjoista kuin itse haluan. Tätä blogia lukee nykyään 1000-1500 ihmistä päivässä (ihan älytöntä ;D ), nyt jo yli SATATUHATTA klikkauskertaa, joten kaipa se jotain kertoo. Siispä nyt lupaan teille rakkaat ja uskolliset lukijani, etten enää paasaa niin usein täällä kaikesta vääryydestä! 😀 Hahaha.. Tai oikeestaan, en ees lupaa. Paasaan jos haluan. 

Eilen aamun aloitin tosiaan asiakkaan kanssa sauvakävelylenkillä, niin kun eilen kirjoittelinkin. Päivällä tein kotona nettivalmennus- ja muita paperihommia. Salille en ehtinyt vaikka piti, mutta tein keskivartalotreeniä n.20min ennen yhtä asiakasta ja toiset 20min toisen asiakkaan jälkeen.

Vitsi miten ihana fiilis oli eilen taas kahden mahtavan PT-asiakkaan treenien jälkeen. Molemmat asiakkaat lähtivät tyytyväisinä treeniensä jälkeen kotiin (tai mihin lähtivätkään). Ja minä hymy huulilla kotiin. On uskomatonta miten iso osa ”palkkaa” tässä työssä on asiakkaiden tyytyväisyys ja tulokset. Ja varsinkin ne tulokset; kilot karisevat, vyötärö kapenee, vaivat vähenevät, lihakset alkavat erottumaan, energiaa on enemmän jne..
Ja sitten vielä kun eräs nais-asiakkaani kertoo olevansa niin tyytyväinen työhöni, että haluaa kutsua minut mökillensä Rukalle talvella. Kiitokseksi. Kyllähän siinä nyt vähän leveämpikin hymy irtoaa. 🙂

Tänään on kaikenlaista taas tiedossa, mutta tänään AION jossain välissä repiä aikaa salille. Oikein hinku kunnon salitreeniin, kun en tällä viikolla ole vielä salille ehtinyt.
Mitä kuuluu teidän keskiviikkoon, treeniä vai ei? Tuo pienikin lumimäärä tekee mulle ainakin heti niin ”joulufiiliksen”, että nyt täällä taustalla soi joululaulut ja kynttilöitä palaa ympäri kotia. ♥ Ja onhan lauantaina on joulukuun ensimmäinen päivä! 🙂  

Mikä on muuten teiän suosikki joululaulu? Vai onko kaikki kauheita? ;D
Mä tykkään tosi monista. Mutta miten niin moni joululaulu on ihan hirveen surullinen? 🙁 Tämäkin laulu, kaunis mutta niin surullinen ja kaihoisa. Voih. Ja sitten vielä tuollaisen pienen tytön surullisella äänellä laulettuna. Täällähän meinaa tippa tulla silmään. Jouluna tulee tietysti kova ikävä poismenneitä ihmisiä, kuten isääni ja isovanhempiani. Siksi välillä pitää kuunella jotain ihan raipatirai-joululauluja, ettei mee ihan itkemiseksi.. 😉


Tähän loppuun taas pari hauskaa hakusanaa, jolla mun blogia on haettu. Varsinkin tuo ”monna treenaa kirja”! 😀 Hahahahahaa.. 

 Tämän kuvan myötä ihanaa ja iloista keskiviikkoa teille!