merita new beginning

Stressaako? Lue 5 vinkkiä, joilla ehkäiset stressiä ja voit paremmin!

Stressi, se pikku tuholainen, jota todella monet meistä tuntevat päivittäin. Tutkijoiden mukaan jopa 90% sairauksista johtuu stressistä, jota me nykyihmiset koemme kaiken aikaa.

Mitä stressi oikeasti onkaan? Se on tila, jossa tunnemme, että meidän on annettava itsestämme enemmän kuin tavallisesti. Stressiin voi olla monia syitä, joista nyky-yhteiskunnan kiireinen elämäntyyli ei ole ainakaan se vähäisin. Jos pelkkä aamuherätyksen ääni voi laukaista stressireaktion niin mitä sitten jatkuva kiire voikaan saada aikaan kehossamme? Aamuruuhka, kiristävät aikarajat töissä, piippailevat kännykät, sähköpostit, seinän täyttävät post it -laput, pikapalaverit sekä jatkuvat keskeytykset… Työpäivän jälkeen väsyneenä kaupan kautta kotiin ja mikään ei tunnu innostavan. Väsyttää ja tekisi mieli kaatua sohvan pohjalle. Toivoisi vain, ettei ympäristöstä kuuluisi pihahdustakaan. Siitä jos vielä päädytään treenaamaan syketunnille, on ylikierroksissa oleva henkilö illan telkku- ja tietokoneistuntojen jälkeen kaikkea muuta kuin valmis nukkumaan sikeästi ja levollisesti. Ja uni, jos mikä, on se lähes tärkein asia, jota keho tarvitsee voidakseen hyvin.

 

Stressattu on jo kivikaudella

Stressireaktio on evoluution peruja. Jo alkuaikoina ihminen tarvitsi stressihormonikortisolia tilanteissa, joissa se koki tulleensa uhatuksi. Kun metsässä puskassa rasahtaa jokin, se voi olla karhu tai jokin vaarallinen, jolta tulee suojautua. Keho reagoi tilanteeseen salamannopeasti aktivoimalla sympaattisen hermoston, jolloin oikea kuningashormoni kortisoli, ottaa vallan kehossa. Adrenaliini virtaa, verenpaine nousee ja veri poistuu sisäelinten ympäriltä ja pakkautuu lihaksiin. Olemme valmiita taistelemaan. Taistele -pakene -reaktio on valmis. Tutkijoita lainattu: ”leikitte tulella kun leikitte stressillä”. Aikapommi tikittää jo nyt. Räjähdyksiä tapahtuu kaiken aikaa. Sydän- ja verisuonisairauksien yksi suurista osatekijöistä on mikäs muukaan kuin: stressi. Normaali hormonitoiminta väistyy stressihormoni kortisolin astuessa tielle. Kortisoli ei anna armoa vaan tekee mitä vain, jotta ihminen selviää uhkaavissa tilanteissa.

Stressi voi vaikuttaa hedelmällisyyteen sekä esimerkiksi haurastuttaa luita pitkällä aikavälillä. Keho ei toimi niin kuin pitäisi. Kivikauden ihminen kohtasi näitä yllättäviä tilanteita silloin tällöin muutoin hiljaisuuden ja linnunlaulun täyttämässä metsässä. Me voimme kohdata yllättäviä ja ahdistaviakin hetkiä kaiken aikaa elämässämme, jolloin tunnemme että stressi painaa. Keho on ihmeissään, kun sen ei tarvitsekaan juosta pakoon, vaan on olemassa vain se tunne pakenemisesta. Ruoansulatus häiriintyy ja myös paino-ongelmia saattaa stressin myötä tulla.

Kaikki yllättävät tilanteet, joissa joudutaan reagoimaan, aiheuttavat nykyihmisessä saman reaktion. Ei ehkä yhtä vahvana, mutta samoja aineksia on nykyaikaisen stressin tuntemuksissa. Ajatus siitä, että joutuu arjessa pikkaisen pinnistämään, voi jo herättää stressituntemuksia. Jopa äänet (Kyllä; esim. ilmastointi) aiheuttavat stressireaktioita ihmisessä. Kun yhdistetään kova musiikki ja kova treeni, on myös stressitasot, jopa tietämättämme korkealla. Keho on vähän ihmeissään ja peloissaan tällaisessa tilanteessa. Sehän on kuin sodassa, jossa on melua ja itsensä ylittämistä. Stressihormonit ovat tuolloin korkealla ja siksi onkin niin älyttömän tärkeää huolehtia, että palauttavaa liikuntaa ja rentoutumista saa riittävästi.

 

5 vinkkiä stressinhallintaan
Hiljaisuus ja luonto

Etsiydy hiljaisuuteen. Hanki korvatulpat tai kävele hiljaisessa metsässä poissa liikenteen melusta. Kehosi huomaa kaikki äänet ja se tarvitsee hiljaisuutta, joka on elintärkeää myös hermostollesi. Pidä taukoja työpäivän aikana,  koska tutkimuksetkin jo sen sanovat, että 15-20 minuutin tauot tehostavat tuottavuuttasi todella paljon.

 

Vapauta oksitosiinia

Halaa ja paijjaa. Kosketa. Näin saat parasympaattisen eli onnellisuushermoston aktivoitumaan. Oksitosiinin erittyminen lisää me -henkeä ja vähentää kilpailua muita vastaan. Se lisää myös luottamusta. Tiedäthän, että jo ajatukset voivat herättää stressiä? Joten pyri ajattelemaan ihania asioita, kuten vaikka kävelyä paratiisimaisella hiekkarannalla meren aaltojen kohinan ja lintujen laulun hyväillessä korvia.

 

Syvennä (ulos)hengitystäsi

Kuinka usein ärsyyntyessäsi hengähdät syvään ja esimerkiksi lasket kymmeneen? Tämä on tapa, jolla ihmiskeho pyrkii lieventämään stressiä. Esimerkiksi työpäivän keskellä tai muutoin stressaavassa tilanteessa on hyvä kävellä ulos, keskittyä hengittämään raitista ilmaa syvälle keuhkoihin ja laittaa vaikka ihan silmät kiinni. Opeta kehosi sietämään hiilidioksidin suurta määrää ja lisää sitä elimistöösi. Unesi rauhoittuvat. Hyviä harjoitteita ovat syväänhengitys ja erilaiset pienet hengityksen pidätykset.

 

Venytä lonkankoukistajia

Kehon pitäisi oikeasti selällään maaten olla täysin rentoutunut ilman jalkojen nostamista rinnalle. Toki kehon rakenteella on myös vaikutuksia, joillakin vain on luonnostaan notko selkä, mutta usein tämä voi kertoa kireistä lonkankoukistajan lihaksista. Kokeile maata lattialla sellälläsi. Tuntuuko, että jalat pitää nostaa rinnalle, jolloin selkä vasta rentoutuu? Tämä kertoo kireistä lonkankoukistajista, jotka eivät juuri koskaan saa rentoutua. Niskakivut, ruoansulatusongelmat ja lisääntymisongelmat voivat joskus olla seurausta kireistä lonkankoukistajista. Tämä lihasalue tarvitsee liikettä ja liikkuvuutta, mutta sen sijaan ihmiset sullovat päälleen tiukat farkut ja istuvat koko päivän. Eipä ihme, että ongelmia syntyy. Hyvä rentoutus lonkankoukistajille on maata 15 min selällään, polvet pienessä koukussa.

 

Tee jotain monotonista 15 minuuttia päivässä

Miten rentouttavaa onkaan katsella takkatulta tai kuunnella rentoutumisaudiota. Jotain tarpeeksi ”tylsää”, jotta keho ja mieli voivat vain olla. Meditoi, keskity vaikka siihen takkatulen katsomiseen, joogaa, syvävenyttele, rukoile tai katsele vaikka vain ikkunasta pihalle… Nämä ovat mahtavia keinoja rentoutuneisuuden saavuttamiseen.

merita new beginning