Matkakuumetta

Oikeastaan jo ensimmäisen kerran, kun astuin 10 -vuotiaana lentokoneesta ulos lämpimään ilmaan Rodoksella, se tapahtui. Minuun iski rakastuminen matkailuun, matkakuume ja se jäi pysyväksi. Puhutaanko sitten matkageenistä? 😀 Maailman näkemisestä ja kokemisesta on tullut minulle intohimo ja yksi niistä tärkeimmistä asioista, joita haluan elämäni aikana toteuttaa mahdollisimman paljon. Matkalla koen vapautta, jonka pystyy hyvin havainnollistamaan hetkellä, kun istun pitkähäntäveneessä tai speedboatissa, kirkkaan veden ympäröimänä. Se tunne kun lämmin tuuli vihmoo hiuksia ja vesi pärskähtelee kasvoihin. Se tunne kun voi vaan nauttia siitä hetkestä ja huokaista, miten maailman luonto voikaan olla kaunis. Aika on pysähtynyt.

Joku haluaa panostaa muotiin, toinen autoihin ja kolmas elektroniikkaan. Minä panostan matkailuun. Ja panostan siihen mielelläni, enemmänkin sitten tulevaisuudessa, kun siihen on mahdollisuus.

Se on se mun juttu, ja laitan siihen rahaa budjettimme mukaan mielelläni, koska saan siitä haluamaani vastinetta. Kun lentokone kiihdyttää  kiitoradalla ja nousee ilmaan, tunnen kutkuttavaa tunnetta siitä, mitä kaikkea on edessä. Samalla pidän tiukasti käsinojista kiinni. Lentokone on mulle vapauden symboli, linnun ja delfiinin lisäksi.

 

 

Ensimmäisen matkani tein siis 10 -vuotiaana isosiskoni perheen kanssa Kreikan Rodokselle. Rodos oli ihastuttava paikka! Muistan ihanan leipomon jossa kävimme varmaan päivittäin. Yläasteikäisenä kävin Kanariansaarten Lanzarotella. Lanzarote oli melko karu saari, mutta maisemat huikeita. Olin todella onnekas, että sain matkustella jo lapsena sisarusteni perheiden kanssa. Aikuisena on tullut käytyä Egyptin El Gounassa, jossa vedenalainen maailma oli upea. Mutta Egyptiin en enää menisi toista kertaa, jotenkin se kulttuuri ei ollut minua varten.

Kreeta jäi mieleen kauniina ja vehreänä saarena ja Gran Canarialla tapasin villidelfiinejä onnenkyyneliin asti. Turkki ei tuntunut omalta paikalta, olemme käyneet siellä pariin otteeseen; Sidessa ja Alanyassa. Thaimaahan taas ihastuttiin! Krabi on niin upea merimaisemineen! Kävimme paljon TODELLA edullisilla saariretkillä ja Phi Phin saarella, jonka matkan aikana tulin merisairaaksi kovan merenkäynnin vuoksi. Mutta Krabia voimme todella suositella! Phuket ihana paikka myös, mutta silti Krabi vie mielestämme voiton.

Häämatkan vietimme Meksikon hulppeassa Cancunissa, RIU-ketjun hotellissa. Cancunin merenalaiseen maailmaan tutustuimme snorklaten, ja se oli upea! Joulukuussa toteutimme pitkäaikaisen haaveeni Mauritiuksen matkasta. Se oli ikimuistoinen ja niin paratiisi kuin arvelinkin. Olemme käyneet myös Meritan ja hänen puolisonsa kanssa, nelistään siis, Kroatiassa. Suosittelen paikkaa lämpimästi! Kroatiassa uskaltaa hyvin vuokrata auton ja ajella hyvillä teillä eri nähtävyyksiä katselemaan. Jo itse Kroatian upea luonto on nähtävyys.

 

 

Phuketissa positiivisia asioita oli meidän hotellin sijainti, joka oli upealla mäenrinteellä merinäköaloineen, Cape Sienna nimeltään. Hintataso ruoassa oli edullinen, kun osti katukeittiöistä. Ravintoloissa se nousikin ylöspäin ymmärrettävästi. Taksit olivat yllättävän kalliita verrattuna Krabiin. Tuktukeja ei Phuketissa näkynyt, kun taas Krabilla se oli melkein aina kulkuvälineemme. Krabilla olemme käyneet siis kaksi kertaa, koska ihastuttiin niin!Hotellimme oli Aree Tara, josta pidimme kovasti ja toisella kertaa Srisuksant Resort. Thaimaassa kannattaa ehdottomasti lähteä merelle ja retkille pitkähäntäveneellä. Usein retkillä on snorklausmahdollisuus. Olisi ihana vielä joskus myös sukeltaa, katsotaan jos joku kerta.

 

Meksikon Cancunin meri oli jotain niin upeaa!

 

Meksikon Cancunissa ei ollut paikallista elämää,vaan pelkkiä hulppeita hotelleja. Välillä oli fiilis että ollaanko me Meksikossa? Mutta todella upeaa siellä oli, eikä omasta turvallisuudesta tarvinnut huolestua. Sen verran kulki aseistettuja poliiseja ja vartioita hotellialueilla. Merenalainen maailma siellä oli näkemisen arvoinen.

 

Suppailemassa Mauritiuksella. Bongasin merikilpikonnia. Mauritiuksella kävimme viime vuode joulukuussa 2017. Teen siitä ihan oman postauksen jossain kohtaa.

 

Jos pitäisi valita suosikki tähän astisista, en osaisi valita. Krabi, Meksiko ja Mauritius oli mieleenpainuvia. Kroatia taas ihastutti upeine maisemineen…Kaukomatkat ovat jääneet mieleen, ehkä siksikin että ne ovat olleet aina kaksiviikkosia, jonka aikana ehtii jo vähän päästä makuun. Heh, itse haaveilen vähän pidemmistä reissuista, kuten esimerkiksi kuukauden jaksosta Aasian suunnalla, paikkaa vaikka viikoittain vaihtaen. Malediivit olisi myös mahtava kokea. Seuraavaksi suunnittelemme Kreikan reissua syksylle. Mahdollisesti Parga voisi olla potentiaalinen vaihtoehto.

Itse nautin matkojen suunnittelusta ja haaveilusta. Se on rakas harrastukseni. Joskus voin tehdä sitä ärsytykseen asti, mutta se on vaan mua. Maailmassa on niin paljon kolkkia ja paikkoja, jonne haluan elämäni aikana päästä. Minussa on pysyvä matkakuume.

 

Elina New Beginning uusi alku