Syke sekaisin?

Sydän voi muljahtaa ylimääräisen lyönnin tai syke kiihtyä ilman syytä hyväkuntoisellakin liikkujalla. Tutkimuksiin kannattaa mennä vasta, jos rytmihäiriö jää päälle.

Sydämen ylimääräinen sykähdys tuntuu epämukavana muljahduksena rinnassa. Vielä ikävämmältä tuntuu, jos syke ampaisee poikkeuksellisen korkealle kesken lenkin eikä laske vauhdin hiljentämisestä huolimatta. Olo on vähintään outo, kun vimmatusti hakkaavan sydämen mukaan vauhti on melkoinen, mutta todellisuudessa jalat ovat seisahtuneet. Pitääkö pumpun kunnosta huolestua?

– Rytmihäiriö saattaa pelästyttää, mutta yleensä ei ole syytä huoleen. Täysin tervekin sydän voi sykkiä ajoittain epätahtiin. Pulssi voi olla epätavallisen nopea tai hidas tai sydämessä voi tuntua yksittäisiä lisälyöntejä. Jos rytmihäiriöitä tulee ja menee satunnaisesti, ne ovat yleensä vaarattomia, vakuuttaa ylilääkäri Heikki Tikkanen Helsingin Urheilulääkäriasemalta.

Rytmihäiriöt ovat tavallisia paljon liikkuvilla, ja varsinkin kestävyyslajien harrastajilla lieviä sydämen rytmihäiriöitä saattaa olla keskimääräistä enemmän. Kestävyysliikkujien sydänlihas on keskivertoa suurempi ja leposyke matalampi, ja tämän arvellaan altistavan rytmihäiriöille. Kestävyysliikkujien rytmihäiriöt eivät kuitenkaan normaalisti ole vakavia, ja ne ovat usein helpompia hoitaa kuin rytmihäiriöt yleensä.

120 000 lyöntiä vuorokaudessa

Terve sydän sykkii hallitusti, tarkoituksenmukaisesti ja väsymättömästi päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Se supistuu vuorokaudessa noin 120 000 kertaa, vuodessa kymmeniä miljoonia kertoja.

Toisin kuin tarkoituksenmukaisessa sykkeen kiihtymisessä liikunnan aikana rytmihäiriöissä sydämen sähköinen toiminta muuttuu niin, että rytmi kiihtyy tai hidastuu ilman syytä.

– Jos rytmihäiriö tulee liikkuessa, kannattaa hiljentää vauhtia tai pysähtyä ja hengitellä rauhallisesti. Usein häiriö on ohimenevä ja syke tasaantuu rasitusta keventämällä muutamassa minuutissa. Jos rytmihäiriö kuitenkin jää päälle ja syke lepattaa epätasaisesti päivän, parikin, pitää hakeutua lääkäriin, Tikkanen neuvoo.

Ylimääräiset lyönnit tavallisia

Ylimääräisessä sydämenlyönnissä sähköimpulssi ei lähde normaaliin tapaan tahdistinsolmukkeesta vaan muualta sydänlihaksesta. Tämä tuntuu tavallisesti muljahduksena rinnassa. Ylimääräisen lyönnin jälkeen sykkeessä on tavallista pidempi tauko.

– Lisälyöntejä ei välttämättä huomaa liikkuessa ja touhutessa, mutta levossa ne tuntuvat, Tikkanen valistaa.

Lisälyöntejä esiintyy ainakin puolella terveistä ihmisistä. Valtaosa satunnaisista lisälyönneistä on vaarattomia. Esimerkiksi runsas kahvin juominen, tupakointi, alkoholin nauttiminen, stressi ja valvominen voivat ärsyttää sydäntä ja saada aikaan ylimääräisiä sykähdyksiä.

Sydänlihas voi käyttäytyä epänormaalisti myös silloin, jos ihminen rasittaa sitä rivakalla liikunnalla sairaana, esimerkiksi flunssaisena ollessaan. Vaikkei lisälyönneistä välittäisikään, flunssaisena rehkiminen on syytä unohtaa. Fyysinen rasitus etenkin infektion ensimmäisinä päivinä nimittäin altistaa sydänlihastulehdukselle.

Pamppailu säikähdyttää

Yksittäisten ylimääräisten lyöntien lisäksi sydän saattaa yllättäen alkaa pamppailla tavallista nopeammin. Kestävyysliikkujille tyypillinen, lisälyöntejä enemmän vaivaa aiheuttava rytmihäiriö on eteisvärinä eli flimmeri.

– Lenkkeilijän syke saattaa ampaista nopeasti 150–200 lyöntiin, jopa 250 lyöntiin minuutissa ja pysyä siellä minuutteja, vaikka pysähtyisi. Syke vaeltelee epäjohdonmukaisesti, ja olo voi olla huono, Tikkanen kertoo.

Sydämen ylimääräiset lyönnit Tikkanen kannustaa tutkituttamaan, jos niitä alkaa esiintyä runsaasti, monta kertaa päivässä. Sen sijaan nopeaa sydämentykytystä sisältävät rytmihäiriöt kannattaa tutkituttaa aina.

Sydämen kuntoa kannattaa tarkkailla jatkuvasti ja etenkin fyysisen rasituksen aikana.

– Sydän on oletettavasti terve, jos kohtuullisessakaan rasituksessa ei tule rintakipua tai muita oireita. Jos suorituskyky sen sijaan tuntuu pikkuhiljaa hiipuvan ja on vaikea pysyä muiden vauhdissa, lienee syytä miettiä, onko omassa elimistössä kaikki kunnossa, Tikkanen sanoo.

Parhaiten sydämen kunto paljastuu kliinisessä rasituskokeessa.

– Kestävyysurheilua harrastavien kannattaisi käydä kliinisessä rasituskokeessa tai otattaa itseltään vähintään tavallinen, levossa otettava EKG, Tikkanen kehottaa.

Milloin lääkäriin?

Tutkituta rytmihäiriöt, jos...

• niihin liittyy huimauksen, pahoinvoinnin tai tajunnan menetyksen tunteita.
• pyörryt tai menetät tajuntasi rytmihäiriön aikana.
• sinulla on muita sydänsairauden oireita: rintakipua tai hengenahdistusta tai molempia.
• jos rytmihäiriö tulee aina samanlaisessa tilanteessa.