Loimme ajatusleikin, jonka avulla voimme kurkistaa, mitä tapahtuu sohvaperunan ja aktiiviliikkujan terveydelle kahdenkymmenen vuoden aikana. Kohtalo on arvaamaton ja perimä se, minkä on sattunut saamaan. Fyysistä aktiivisuutta lisäämällä jokainen voi kuitenkin vaikuttaa terveyteensä. Rakensimme asiantuntijan avustuksella ajatusleikin siitä, mitä tapahtuu sohvaperunan ja aktiivisen liikkujan terveydelle 20 vuoden aikana.

Sami ja Soile Sohvaperuna

Sami ja Soile Sohvaperunan kenkäkaapissa on kahdet, viimeksi koulussa käytetyt vanhat lenkkarit. Muita urheiluvarusteita pariskunta ei omista. Molemmat inhosivat liikuntaa koulussa, eikä kuntoilu myöhemminkään ole ollut ”heidän juttunsa”.

Työ- ja kauppamatkat sujuvat jouheasti omalla autolla tai bussilla. Iltaisin pariskunta rentoutuu kotisohvalla television äärellä, lueskelee, kokkailee, tapaa ystäviään, käy elokuvissa. Ulkoilemaan heidät saa lähinnä vain kesä ja aurinko. Silloin he saattavat viettää koko päivän ulkosalla – ensin rannalla loikoillen ja sitten terassilla istuskellen.

20-vuotiaana

• Samin ja Soilen terveydessä on tuskin tapahtunut merkittäviä liikkumattomuudesta johtuvia muutoksia. Selkä tai niska-hartiaseutu saattaa tosin joskus olla jumissa jatkuvan istumisen takia ja bussiin juokseminen hengästyttää.
• Mikäli Sami ja Soile mielivät pitää painonsa kurissa, heidän pitää kiinnittää liikkuvaisia ystäviään enemmän huomiota siihen, mitä ja paljonko syövät. Jos energiansaannissa ja -kulutuksessa on pieni päivittäinen epätasapaino, kiloja kertyy huomaamatta vuosien mittaan.
• Jos Sami ja Soile aloittaisivat säännöllisen liikkumisen, heidän kuntonsa olisi selvästi parempi jo muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen. Sen sijaan liikunnan, tai liikkumattomuuden, vaikutukset terveyteen näkyvät ja tuntuvat huomattavasti pidemmällä viiveellä, ehkä vasta 40–50 vuoden iässä.

30-vuotiaana

• Istuva elämäntapa alkaa pikkuhiljaa nakertaa Samin ja Soilen terveyskuntoa. He huomaavat ehkä väsyvänsä aiempaa nopeammin tilanteissa, joissa vaaditaan kestävyyttä ja jaksamista.
  Jatkuva istuminen ja asentoa ylläpitävien lihasten kunnon rapistuminen alkavat todennäköisesti heijastua heidän ryhtiinsä ja aiheuttaa kipuja. Asentoa ylläpitävät lihakset ovat taipuvaisia kireyteen, ja tämä taipumus vain lisääntyy iän myötä. Sami ja Soile ovat ehkä huomanneet, että selkä kipeytyy aiempaa herkemmin.
• Liikkumattomuus nakertaa vähitellen myös Samin ja Soilen luita. Luut on rakennettu ensisijaisesti siksi, että ne mahdollistavat liikkumisen. Jos luita ei liikuta, ne haurastuvat vääjäämättä – eikä liikunnan puutetta voi kompensoida millään muulla. Liikkumattoman ihmisen luusolut aistivat kuormituksen puutteen.
• Lihasvoima on suurimmillaan 20–30-vuotiaana, joten tästä eteenpäin Samin ja Soilen lihasten voima vähenee pikkuhiljaa. Menetetty lihaskudos korvautuu osittain rasva- ja sidekudoksella. Siihen, kuinka nopeasti nämä muutokset tapahtuvat, vaikuttaa muun muassa fyysinen aktiivisuus, etenkin lihaskuntoharjoittelu.

40-vuotiaana

• Sami ja Soile tuntevat melko varmasti olevansa rapakunnossa. Työpäivän jälkeen väsyttää, kevytkin liikkuminen hengästyttää ja tuntuu epämukavalta, eikä ajatus kävelylenkistä raittiissa ilmassa houkuttele.
• Pariskunnan luut ovat vuosikymmenien liikkumattomuuden jäljiltä arvatenkin melko heikot. Vaikka he alkaisivat liikkua nyt, luiden lujittaminen ei onnistu enää samalla tavalla kuin kasvuiässä, sillä luun huippumassa saavutetaan vähän yli parikymppisenä. Systemaattisella harjoittelulla he voisivat lisätä luidensa vahvuutta ehkä muutaman prosentin. Mutta parempi aloittaa liikunta myöhään kuin ei milloinkaan: keski-iässäkin liikunta on tehokas keino pitää yllä luun massa ja ehkäistä luukatoa.
• Kaksikymmentä liikkumatonta vuotta on voinut kerryttää elintasorenkaita Samin ja Soilen vyötärölle. Ylipaino vaikuttaa epäedullisesti moniin sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin: se nostaa muun muassa pahan LDL-kolesterolin ja pienentää hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta ja kohottaa verenpainetta.
• Etenkin vatsan seudulle kertynyt ylipaino uhkaa terveyttä. Vatsaonteloon kertynyt liika rasva kuormittaa aineenvaihduntaa ja on haitallisempaa kuin lantiolle ja reisiin kertyvä rasva. Se voi johtaa metaboliseen oireyhtymään, jolloin samalla henkilöllä on häiriöitä sekä sokeriaineenvaihdunnassa, verenpaineessa että veren rasva-arvoissa. Jos näin on, Samin ja Soilen elimistössä saattaa olla hyvää vauhtia kehittymässä tyypin 2 diabetes tai sepelvaltimotauti.