Puhdas suu näyttää hyvältä ja tuoksuu raikkaalta. Harjaus ei kuitenkaan yksin riitä, sillä se ei poista hampaiden välissä olevaa, yleensä pahanhajuista bakteeripeitettä. Lähes jokainen suupala aiheuttaa happohyökkäyksen – vettä lukuun ottamatta. Hammaskiille kestää vaurioitta 5–6 päivittäistä hyökkäystä, joten syöminen ja juominen kannattaa keskittää ja käyttää janojuomana vettä.

Viikoittaisena karkkipäivänäkin kaikki karkit tulisi syödä kerralla. Juo myös urheilujuoma kerralla, äläkä lipitä sitä pitkin treeniä. Ota tavaksi pureskella ksylitolipurkkaa aina aterioiden tai muun kuin vedenjuonnin jälkeen.

Purkka aktivoi syljen muodostumista, joka puolestaan huuhtoo suuta. 5–10 minuutin pureskelu riittää neutraloimaan suun. Pidempi jauhaminen saattaa turhaan rasittaa leukaniveliä.

1. Harjaus haltuun

Harjaus on hampaidenhoidon a ja o. Harjaa hampaat puhtaiksi aamuin illoin. Harjauksen ideana on puhdistaa ienrajaan kertynyt lika. Käytä vain pehmeää hammasharjaa. Pidä harja 45 asteen kulmassa ienrajaan nähden ja harjaa kevyesti, ikeniä painamatta. Hyvä hammasharja on pieni ja pehmeä. Sen on mahduttava myös takahampaiden takapinnoille ja posken puoleisiin ienrajoihin. Aivan perusharjalla saat hampaat riittävän puhtaiksi, mutta erilaiset harjaspituudet ja muodot tuovat vaihtelua rutiineihin.

Sähköharjojen puhdistamiskyky päihittää nykyään käsin harjaamisen. Sähköharjan harjaosa on käsiharjaa pienempi ja matalampi, joten sillä pääsee helposti myös ahtaille hammaspinnoille. Sähköharjat on myös suunniteltu siten, ettei niillä voi painaa ikeniä liian kovaa.

Harjaatpa kummalla tavalla tahansa, panosta harjaustekniikkaan. Ota käsiharja käteen kynäotteella ja harjaa edestakaisin, nykyttävin ja lyhyin vedoin. Sähköharjaa puolestaan pitää kuljettaa yleensä ienrajassa hitaasti vain yhteen suuntaan.

Tahna tarpeen mukaan

Suun terveyden kannalta hammastahnan tärkein aine on fluori. Se vähentää hammaskiilteen mineraalien liukenemista ja ehkäisee plakin bakteereiden hapontuottoa ja reikien syntymistä. Vihlovien hampaiden syynä voivat olla vetäytyneet ikenet ja siten paljastuneet, kiilteettömät hammaskaulat, joissa varsinkin kylmä- ja kuumaärsytys saavat aikaan vihlovan tunteen.

Hellävaraisista sensitive-hammastahnoista saattaa olla hyötyä, samoin hampaiden fluorauksesta. Kokeile tilapäisesti myös valkaisevaa hammastahnaa, jos hampaissasi on paljon tupakan, kahvin, viinin tai värikkäiden ruokien aiheuttamia värjäytymiä. Varsinaista valkaisua tahna ei saa aikaan, mutta pinttymille se antaa kyytiä.

Kuuraa kieli ja hammasvälit

Harjaus ei kuitenkaan yksin riitä, sillä se ei poista hampaiden välissä olevaa, yleensä pahanhajuista bakteeripeitettä. Puhdista välit joko hammaslangalla, -tikulla tai hammasväliharjalla. Älä kuitenkaan hinkkaa välejä. Muutama veto kerran päivässä – mieluiten illalla – riittää.

Litistetty ja vahattu hammaslanka kulkee hammasväleissä sujuvasti. Jos lanka rispaa tai takertelee, hammasvälissä saattaa olla bakteeripeitettä keräävä paikkaylijäämä, joka kannattaa poistattaa. Jos hengitys tuoksahtelee hampaiden ja hammasvälien puhdistuksesta huolimatta, syynä voi olla kielen uurteiseen pintaan kerääntynyt kate, joka koostuu ruuanjätteestä, irronneista soluista ja bakteereista. Hinkkaa se pois joko kielenpuhdistajalla tai hammasharjalla.

Suun voi vielä tarpeen mukaan purskutella hengitystä raikastavalla suuvedellä. Jos suu ja hengitys eivät raikastu näinkään perusteellisella putsaamisella, käänny suuhygienistin tai hammaslääkärin puoleen. Hajun syynä voi olla tällöin ientulehdus, muu suun limakalvojen tulehdus tai ientaskuihin kerääntyneet bakteerit. Poistata myös hammaskivi, sillä sen sisältämät bakteerit pitävät yllä hajua ja tulehdusta.