Ravintoa mielelle
25.04.2007 08:16 | Pauli Jokinen
Monet ravintoaineet kohentavat mielialaa, ehkäisevät stressiä sekä parantavat muistia ja keskittymiskykyä. Tärkeintä on keskittyä torjumaan niiden puute.
Ihmiskeho tarvitsee ravintoaineita monipuolisesti, jotta aivot toimisivat moitteettomasti. Tietyt ravintoaineita vaikuttavat ajatteluun ja mieleen enemmän kuin toiset. Sinkki ja seleeni kohentavat mielialaa yleisesti, kun taas magnesium, omega-3-rasvahapot ja B6-vitamiinit ovat yhteydessä lukuisiin eri toimintoihin muistista oppimiskykyyn.Tutkimustuloksia ravintoaineiden vaikutuksesta aivotoimintaan ja mieleen on monenlaisia, mutta yhdestä asiasta tutkimukset ovat yksimielisiä: aivoihin vaikuttavia ravintoaineita saadaan yleisesti liian vähän.
Omega-rasvojen suhde pielessä
Omega-3-rasvahapot ovat aivotoiminnan ja ajattelun kivijalka. Mitä enemmän keskushermoston solujen kalvoille kiinnittyy omega-3-rasvaa, sitä paremmin aivot toimivat. Omega-3-rasvahapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita tietyt meriplanktonit tuottavat. Etenkin rasvainen lohi ja tuore tonnikala ovat erinomaisia lähteitä, samoin kalaöljykapselit. Omega-3:sta saa myös pellavan- ja rypsinsiemenistä, sekä näistä puristetuista öljyistä.
Joidenkin tutkimusten mukaan omega-3:n ja vihanneksista sekä lihasta saatavan omega-6:n vääristynyt suhde vaikuttaa suoraan muun muassa mielialaan ja masennukseen sekä oppimis- ja keskittymiskykyyn. Ihmiset ovat vuosisatojen saatossa syöneet runsaasti kalaa, ja silloin omega-6- ja omega-3-rasvahappoja on saatu yhtä paljon. Nykyään suhde on keskimäärin 20:1, eli omega-6-rasvahappoja syödään suhteessa liikaa.
Meillä omega-3-rasvahapoille ei ole olemassa tarkkaa suositusta, mutta esimerkiksi Amerikan sydänyhdistys AHA suosittelee sydänpotilaille noin 2 grammaa päivässä. Sen saa syömällä päivittäin 100–200 grammaa lohta, 50–100 grammaa silliä tai nauttimalla kalaöljyvalmisteita.