Pirjo Muranen hiihti kultaa ja pronssia maastohiihdon MM-kisoissa helmikuun lopussa.

”Olympialaiset ovat seuraava tavoite”

Oletko ehtinyt hengähtää yhtään MM-kisojen jälkeen?
–Kotiin on aina kiva palata pitkän kisareissun jälkeen, mutta maailmancup jatkuu, joten eipä tässä ole juurikaan ehtinyt levätä laakereillaan.

Mitä jäi päällimmäiseksi mieleen MM-kisoista?
– Näistä kisoista jää tosi iloisia muistoja, sillä hiihdin neljä matkaa ja sijoituin vähintään kymmenen parhaan joukkoon joka kerta. Muun muassa perinteisen kympin 7. sijani oli paras normaalimatkan sijoitukseni MM-tasolla. Ei tullut sairastumisia eikä mitään haavereita, vaan pystyin joka kerta ehjään suoritukseen. Totta kai iloitsen mitaleista kaikkein eniten.

Kumpi on sinulle arvokkaampi mitali, vapaan hiihtotavan sprintin pronssi vaiko viestikulta?
– Jaa-a, vaikea sanoa. Kulta on aina kulta, mutta sprinttipronssi nousee korkealle. Se oli ensimmäinen henkilökohtainen mitalini pitkään aikaan sekä ensimmäinen näistä kisoista. Oli hieno tunne olla taas kärkikolmikossa!
Viestiin lähdimme koko joukkue voitto mielessä, ja oma hiihtoni meni suunnitelmien mukaan. Viestin suola on, että se on joukkuekisa ja vasta lopussa näkee, mihin suoritukset riittävät yhteensä. Kaikki taistelivat hienosti ja lopputulos oli se, mitä lähdettiin hakemaan.

Minkä luulet vaikuttaneen siihen, että menestystä tuli juuri nyt?
– Ehkäpä harjoittelussa on vain tehty oikeita asioita oikeaan aikaan. Minulla on ”uusi” valmentaja, eli Reijo Jylhä on valmentanut minua kaksi kautta, ja nyt alamme olla siinä vaiheessa, että tunnemme toisemme kunnolla. Se on tärkeää, jotta yhteistyö toimii mahdollisimman hyvin.

Mitkä ovat seuraavat tavoitteesi?
– Vancouverin olympialaiset ensi vuonna on suurin tavoite, mutta seuraavaksi kilpailen viikonloppuna Salpausselällä. On todella mukava hiihtää vaihteeksi kotiyleisön edessä.