Osa paastoa kokeilleista ylistää sen tuomaa hyvää oloa, mutta ravintoasiantuntijat suhtautuvat hyötyihin epäilevästi. Etenkin liikkujalle syömättömyydestä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Luonnonmukaisiin menetelmiin perehtynyt, tuhansille ihmisille paastokursseja vetänyt ravitsemuskouluttaja Jouko Pursiainen painottaa, että kaikkien paastoa harkitsevien ja erityisesti hyväkuntoisten, tiukassa kunnossa olevien on tärkeää miettiä, miksi he haluavat paastota.

– Paaston aloittamiseen tarvitaan aina hyvä motiivi. Syömistä ei ole syytä lopettaa tuosta vaan. Se ei ole itsetarkoitus, Pursiainen korostaa.

Erilaisten syömishäiriöiden lisääntyminen on saanut luontaistuotepuolenkin ihmiset puhumaan paastosta varoen.

– Paastossa pitäisi aina pysytellä alle viikossa, perehtyä aiheeseen ja miettiä, miksi paastoaa. Mielenkiintokin riittää syyksi, jos sen vain osaa pitää kurissa. Muuten on vaarana, että syömisen aloittaminen riistäytyy hallinnasta.

Kieltäymyksestä vireyttä

Paaston yhteydessä puhutaan usein puhdistautumisesta, elimistön lepuuttamisesta ja henkisestä virkistäytymisestä.

– Jos ihminen kokee saavansa paastosta vireyttä ja voimaa, ei terveellä aikuisella ole siihen mitään estettä, sanoo ravitsemusta Helsingin Avoimessa yliopistossa opettava elintarviketieteiden lisensiaatti Eeva Voutilainen.

Hän kuitenkin toteaa, ettei kontrolloiduissa tutkimuksissa ole todettu paaston edistävän terveyttä tai erityisesti puhdistavan kehoa. Voutilaisen mukaan paljon puhuttuja kuona-aineita poistuu kehosta paaston aikana, mutta niitä poistuu muutenkin – ulosteen, virtsan, hien ja hengityksen mukana. Sen sijaan kolmisenkymmentä kertaa paastonnut Pursiainen puhuu fyysisten vaikutusten puolesta, vaikka hänkin pitää psyykkistä virkistäytymistä paastoamisen tärkeimpänä motiivina.

– Paasto toimii käytännössä. Tosin vaikutus ei jää pysyväksi, jos paaston jälkeen tehdään taas syntiä sen minkä ehditään.

Paasto on Pursiaisen mukaan eräänlainen elimistön huiliviikko sekä fyysisesti että psyykkisesti.

– Yleensä tavallisilla pulliaisilla on ylimääräistä rasvaa ja veren rasva-arvot koholla. Paastoaineenvaihdunta voi polttaa tätä turhaa mössöä.

- Paastossa elimistö turvautuu valikoivaan kataboliaan, jolloin se alkaa polttaa toisarvoista ainesta: veren ja sidekudosten ylimääräisiä rasvoja, proteiinikertymiä, vanhentuneita solukantoja. Ensiarvoiset kudokset, kuten aivosolut, hermosto, sisäelimet ja sydän säästyvät, Pursiainen kuvailee.

Hyväkuntoisilla, hoikilla ihmisillä paasto käy kiivaammin lihasmassan kimppuun, sillä jos rasvaa ei ole, energia otetaan sieltä mistä sitä saa. Tosin sekä Voutilainen että Pursiainen ovat samoilla linjoilla lihasten hupenemisesta: lyhyt, maksimissaan viikon mittainen paasto ei merkittävästi syö lihasmassaa trimmatustakaan kehosta. Kataboliaa ei silti kannata kiihdyttää treenaamalla paaston aikana, vaan silloin on tarkoitus antaa lihastenkin levätä.

Voutilaisen mukaan paasto polttaa varsin vähän läskiä: painonpudotuksesta alle kolmannes on rasvaa, kaksi kolmannesta muuta, enimmäkseen vettä ja lihasta. Kehosta poistuu runsaasti nestettä, sillä varastohiilihydraatti glykogeeni sitoo palaessaan paljon nestettä.

Vaikka paasto voi toimia starttina parempiin elintapoihin, Voutilainen suosittelee ennemmin järkevää laihduttamista, jolloin syömällä voi päästä viikossa eroon kilosta rasvaa, ja samalla totutella järkevään ruokavalioon. Myös Pursiaisen mukaan monille painonsa kanssa pähkäileville sopisi ruokavalion korjaaminen paastoa paremmin.

– Paasto on kertatoimenpide. Hyöty on nopeasti ohi, jos elämäntavat eivät muutu. Erityisen huonona vaihtoehtona paastoa voidaan pitää silloin, kun siitä seuraa vastareaktio. Paaston jälkeen vahinko otetaan takaisin ja sitten katumuksessa paastotaan taas, ja siitä seuraa jojoilua.

Perehdy huolellisesti

Paastoon tulisi perehtyä huolellisesti ennen aloittamista. Voutilainen suosittelee käymään myös lääkärillä, joka tarkistaa veren sokeriarvot ja verenpaineen. Asiantuntijoiden kanta vesipaastoon on selvä – ehdoton ei.

Myös pitkät, yli kymmenen vuorokautta kestävä paastot ovat pannassa. Niihin ei pitäisi ryhtyä ilman asiantuntevan lääkärin valvontaa, eikä paastoon erikoistuneita lääkäreitä ole Suomessa kuin muutama. Paastoon ryhtyvän pitäisi myös olla hyvässä ravitsemustilassa.

– Hyvä ravitsemustila tarkoittaa sitä, että elimistössä on vitamiineja, kivennäisaineita, hiilihydraatteja ja rasvaa varastossa. Epäterveellisesti syövä on huonossa ravitsemustilassa, eikä paasto ainakaan paranna sitä – päinvastoin. Se voi heikentää yleiskuntoa entisestään, Voutilainen varoittaa.

Paastoajan ohjeet

• Aloita paastoon valmistautuminen viikkoa aikaisemmin keventämällä ruokavaliota. Jätä pois liha, ylimääräiset rasvat ja sokerit ja lopeta kahvin ja alkoholin juonti sekä tupakointi.
• Paaston jälkeen elimistön on annettava rauhassa totutella kiinteään ravintoon. Syö ensimmäisinä päivinä vain pieninä annoksina hedelmiä, marjoja ja raasteita.
• Paastota voi milloin tahansa, mutta suositeltavinta ja mukavinta se on lomalla. Paras aika paastolle on lämpimien ilmojen alettua, jolloin paastoon liittyvä palelu on vähäisempää. Muista myös tehdä päivittäinen suolihuuhtelu mahdollisten paasto-oireiden vähentämiseksi.
• Vesipaasto on ehdottomasti kielletty.
• Suositeltava pituus mehupaastolle on 5–7 vuorokautta.
• Energiaa sisältäviksi paastojuomiksi sopivat hedelmistä, vihanneksista ja marjoista valmistetut, sokeroimattomat ja lisäaineettomat tuoremehut. Luontaistuotekaupoista saa ostaa valmiita paastopaketteja, joista suosituin on sitruuna-palmuvaahterasiirappi- mehupaasto.
• Nauti päivittäin 2,5–3 litraa nestettä, josta puolet on tuoremehuja (400 kcal) ja puolet vettä ja halutessasi lisäksi yrttiteetä.