Murtsikka on pop!

Maastohiihto on yksi tehokkaimmista liikuntamuodoista, ja huonontuneesta lumitilanteesta huolimatta me elämme yhä planeetan murtsikkaparatiisissa.

Lajin fysiologista hyötyä voisi kuvata X-kirjaimella. Sen sakarat ovat kuin kädet ja jalat ja sakaroiden leikkauspiste on sydän. Hiihtäjä on eteenpäin liukuva X, jossa sydän joutuu pumppaamaan verta yhtäaikaa sekä ylä- että alaraajoihin.

Tätä ei tapahdu kovinkaan monessa lajissa, eikä oikein missään yhtä kokonaisvaltaisesti kuin murtsikassa. Verenkierron laajuuden vuoksi kevytkin hiihto nostaa sykettä dramaattisesti, ja juuri siksi kannattaa hiihtää.

Hiihto tuo todella merkittäviä ja todella pitkälle ulottuvia terveyshyötyjä, jotka tahtovat unohtua bodauksen ja rasvanpolton hallitsemassa nykykuntoilussa. Pitkällä aikavälillä ei siis tarkoiteta ensi kesän rantasesonkia vaan eliniän kestävää pilkettä silmäkulmassa.

Hiihdon teknikkakursseille ilmoittautuu yhä enemmän 20–30-vuotiaita suomalaisia. Myös kovan tason kuntoilupiireissä murtsikka on valtaamassa paikkaa, joka vielä muutama vuosi sitten kuului eksoottisille extreme-lajeille.


Pertsa vai luistelu?

Perinteinen tyyli eli ”pertsa” ja luistelutyyli eli ”vapaa” elävät nykyään voimakkaasti rinnakkain. Siksi comeback alkaa valinnasta: pertsa, vapaa vai molemmat.

Vapaan tyylin ympärille ehti aikanaan kasvaa turhan vaikeuden maine, johon ei pidä enää uskoa. Monille on lisäksi syntynyt omakohtainen luistelukauhu, kun tyyliä on kokeiltu väärällä tekniikalla ja väärillä välineillä.

Löysä suksi, pehmeä mono ja haaroja repivä heiluminen ovat luoneet mielikuvan hankalasta etenemisestä. Moderni luistelusuksi on niin vakaa, että luisto on rauhallinen ja hallittu.

Tekniikka haltuun

Perinteinen tyyli

• Perinteisessä täytyy aktivoida oikeat lihakset oikeassa järjestyksessä. Keskivartalon ja vatsalihasten käyttöä voi harjoitella pitämällä kädet työnnön aikana kiinni vartalossa.
• Vielä tärkeämpää on pakaralihaksen käyttö. Potkun täytyy käynnistyä pakarasta, ei takareisistä eikä varsinkaan alaselän notkautuksesta. Pakaran käyttö tehostuu esimerkiksi ”potkukelkka”-harjoituksella, joka samalla treenaa tasapainoa ja lisää liukumisen pituutta.
• Vatsalihaksissa ja pakaroissa täytyy olla samanlainen pito eli jännite kuin pilates-metodin harjoituksissa.

Luistelutyyli

• Tärkeintä on edetä suoraviivaisesti eteenpäin.
• Suksi tuodaan rennosti kehon alle ja potkaistaan sivulle, ei taakse.
• Vartalon painopiste pidetään luistavan suksen päällä, jolloin heiluriliikkeen sijasta mennäänkin koko ajan eteenpäin. Sitä voi harjoitella liukumalla yhdellä suksella sauvat ilmassa. Myös kahden sauvatyönnön tekeminen samalle liu’ulle korostaa painopisteen hallintaa, hän luennoi.
• Oikealla tekniikalla suksien välinen kulma jää luistelussa melko kapeaksi, joten suksia ei tarvitse yrittää hallita lähentäjälihasten rääkkäämisellä. Mitä pienempi kulma, sitä pidempi liuku.