Oikaise koukkuselkä!

Oletko koskaan miettinyt, kuinka suuren osan elämästäsi olet kuluttanut takapuolesi päällä? Yhdeksän vuotta peruskoulussa, kolme tai neljä vuotta lukiossa tai ammattikoulussa, opiskeluaikana keskimäärin 3–6 vuotta penkillä jököttämistä lisää.
Vuodet valmistavat meitä – istumatöihin.

Koukkuselästä on vähitellen kehittynyt koko kansan vitsaus. Oirehdinnan voidaan katsoa lisääntyneen merkittävästi viime vuosikymmeninä, työikäisen väestön vaeltaessa pelloilta tehtaisiin ja niistä edelleen tietokoneiden taakse.

Ihanteellinen ryhti on terveyden perusta, ja siksi sitä kannattaa vaalia. Selän vointi kohenee tarkkailemalla tietoisesti liikkumis- ja työasentoja, elämäntapoja ja kehittämällä lihaskuntoa.

Jotta istumisen vaikutukset kehoomme jäisivät mahdollisimman pieniksi, pitäisi istuvalle asennolle saada riittävästi aktiivista vastapainoa. Aktiivinen urheilu ei kuitenkaan automaattisesti takaa hyvää ryhtiä.

Moni lajiuskovainen huhkii pelkän lempiharrastuksensa parissa. Esimerkiksi kuntosaliharjoittelulla saa kyllä näyttävän kropan, mutta siitä huolimatta selkä voi oireilla, mikäli unohtaa syvien lihasten tärkeyden ja jättää venyttelyt väliin.

Monipuolisuus liikunnassa on uljaan ryhdin perusta. Erityisen tärkeää on säilyttää kaikessa treenissä luonnollinen, oikea ryhti ja keskittyä siihen. Kuntosalilla tämä tarkoittaa sitä, että harjoitusten aikana vetää napaa kevyesti kohti selkärankaa ja ajattelee vartalon viemistä ylöspäin. Jo pelkällä leuan asennolla ja hartioiden pitämisellä oikeassa linjassa voi ehkäistä vaurioita.

Äidillä ja tyttärellä sama ryhti

Ryhdin perimmäisinä taustavaikuttajina ovat geenit. Äidin ja tyttären saattaa tunnistaa samanlaisesta ryhdistä, mutta yleensä suora selkä ei siunaannu pelkästään suotuisten perintötekijöiden ansiosta. Kasvuoloilla ja kulttuurilla on merkittävä vaikutus ryhtiin.

Tärkein etappi ryhdin muotoutumisessa on kasvuikä. Jos lapset sullotaan kouluvuosien ajaksi kyyhöttämään polvet leuassa liian pieniin pulpetteihin, opittua koukkuasentoa on hankala lähteä suoristamaan enää aikuisiällä.

Teinien ryhtiongelmia puolestaan pahentaa usein epävakaa kehonkuva. Vartalonsa muutoksia vieroksuvat tytöt kulkevat kyyryssä, yhtä lailla hartiat notkolla laahustavien poikien katseita paeten. Hyvä ryhti liittyykin olennaisesti vahvaan itsetuntoon.

Kasvuiän jälkeen naisilla raskausaika on usein toinen elämänvaihe, jolloin ryhti pitää opetella uudestaan. Lasta odotettaessa kehon painopiste muuttuu ja selkä on jatkuvalla koetuksella.