Tuplasti tehoa rasvanpolttoon
04.07.2005 15:22 | Riku Aalto
Rasvat hupenevat kehosta yhtä lailla lenkillä kuin salilla. Hanketta siivittää oikein viritetty ruokavalio.
Fyysisellä aktiivisuudella voidaan parhaiten vaikuttaa elimistön energiankulutukseen. Lepotilassa kaloreita kuluu vain vähän eli noin yksi kilokalori kehon painokiloa kohden minuutissa. Tällöin kehon energiankulutuksesta rasvan osuus on noin 60 prosenttia ja hiilihydraattien noin 40 prosenttia.
Matalatehoisessa liikunnassa rasvojen suhteellinen osuus energiantuotosta on noin puolet, mutta kokonaiskalorinkulutus on edelleenkin suhteellisen vähäistä. Kovatehoisessa liikuntasuorituksessa energiankulutus voi olla jopa 15- kertaista lepotilaan verrattuna.
Kun liikunnan teho kasvaa, kasvaa myös kokonaiskulutus, mutta samalla rasvan suhteellinen osuus pienenee. Noin 70 prosentin teholla toteutetussa liikunnassa kulutettujen rasvojen osuus on matalatehoista liikuntaa vähäisempi, noin 40 prosenttia, mutta kokonaiskulutus on suurempi.
1. Avaimena hyvä kunto
Rasvanpolton kannalta tehokkainta on liikkua hieman alle niin sanotun anaerobisen kynnyksen eli siten, että syke on noin 85 prosenttia maksimisykkeestä. Tällöin kokonaiskulutus on suurta, ja lisäksi jaksetaan olla pitkään liikkeessä.
Tehokkaaseen rasvanpolttoon soveltuu mikä tahansa aerobinen laji, jossa liikutaan pitkään ja tehokkaasti. Hyviä vaihtoehtoja ovat hiihto, sauvarullaluistelu, juoksu ja soutu. Mitä parempi kunto henkilöllä on, sitä kovemmin hän voi liikkua polttaakseen rasvaa.
Hapenkuljetuselimistön kunnon paranemisen myötä myös rasvan käyttö energiaksi tehostuu: hiussuonien määrä lihasten ympärillä lisääntyy, jolloin hapenkuljetus työskenteleville lihaksille tehostuu ja lihaksiston maitohaponsietokyky paranee. Kunnon kohotessa kykenet siis kuluttamaan aina vain enemmän rasvaa.
2. Painotkin polttavat rasvaa
Lihaskuntoharjoittelun kyky polttaa rasvaa perustuu joko harjoituksen aikaiseen energiankulutukseen tai siihen, että lihasmassan kasvu kiihdyttää energiankulutusta.
Kestovoimatyyppinen kiertoharjoittelu kuluttaa paljon energiaa itse harjoituksen aikana, kun taas perusvoimaharjoittelu kasvattaa tehokkaasti lihasmassaa, jolloin lepoenergiankulutus nousee pitkällä aikavälillä.
Jos harjoittelet jaetulla harjoitusohjelmalla, paikkaharjoittelun menetelmällä ja kohtuullisen suurilla painoilla, kiinteytyminen perustuu siihen, että aktiivisen lihaskudoksen määrä lisääntyy, mikä kiihdyttää aineenvaihduntaa.
Jos taas harjoittelet koko vartalon kiertoharjoitusohjelmalla, kulutat harjoituksen aikana paljon energiaa ja ennemmin tai myöhemmin saavutat tavoitteesi.