Neljäs tunti

Kuukausi Putkistoa alkaa olla pulkassa. Tunnista on tullut hyvä ja mieluinen tapa. Nautin erityisen paljon lähes joka session aloittavasta ”suomalaisen jalkapalloilun tila” -keskustelusta.
Kun Äijä-ryhmän vetäjänä on Suomen jalkapallomaajoukkueen valmennusrinkiin kuuluva J-P Keurulainen, niin aina löytyy kysyttävää. Ja vastaukset ovat järjestäen mielenkiintoisia. Tällä kertaa päivittelemme joukolla esimerkiksi sitä, miten Brasiliasta riittää pelimiehiä maailman joka ikisen jalkapalloliigan maalintekijätilaston kärkeen. Ja pohdimme myös, miksi pääkaupunkiseudulta ei ole noussut Suomen jalkapallomaajoukkueeseen, väkilukuun suhteutettuna, ollenkaan tarpeeksi pelaajia.

On erittäin hauskaa seurata, miten pukumiehistä, haalarijätkistä ja nahkatakkityypeistä kuoriutuu pukuhuoneessa verkkariasuinen, hyväntuulinen tiimi. Juttu on alkanut luistaa ja tittelit jäävät pukukaappeihin, siinä missä läppärit ja timpurinvehkeetkin.

Tunnin teemana on tila ja nimenomaan tilan tekeminen kehoon venytysten avulla. Keurulainen, Don Gene, varioi taas liikkeitä, mutta oikeastaan näkökulman muutos on nähdäkseni jutun juju. Joku saa venytyksen tuntumaan kohdistamalla painon oikein, toiselle taas mielikuva tilan syntymisestä niveliin ja kiristäviin lihaksiin saa homman toimimaan.

Teemme tilaa jalkoihin ja etenkin lonkkiin. Lonkasta lähtevällä pienellä pyörivällä liikkeellä, jota tuetaan jalan ympärille viritetyllä kuminauhalla, saan jalkaani sentin lisää pituutta. Näitä harjoituksia ei kannata jättää puolivälissä kesken, jos ei halua jatkaa elämäänsä pahasti toispuoleisena. Jalkojen lisäksi raivaamme tilaa yläkroppaan. Ohjelmassa on muun muassa venytys, jossa nojataan käsillä puolapuuhun, vartalo suorassa kulmassa, ja hengitellään rintakehää auki. Takapuoli on pitkällä takana ja nimeän pirullisen venytyksen, rajaliikennettä valvovia virkamiehiä muistaen, tullimieheksi.

Pukuhuoneessa kuulen, että Äijillä on alkanut Putkisto toimia. Porukan golffareilla ovat draivit, swingit ja zipit parantuneet selvästi liikkuvuuden myötä, ja joku kehuu tenniksenkin sujuvan ihan uuteen malliin. Minäkin olen huomannut, että futis maistuu, kun jalat ja koko keho ovat pysyneet säännöllisen venyttelyn ansiosta vetreinä. Ja vaikka tunneilla ei hiessä kylvetä, niin aineenvaihdunnan tehostumisen kyllä huomaa. Tuntien jälkeen on aivan tolkuton jano.