Rakas treenipäiväkirja...

Rakas treenipäiväkirja...
Printer-friendly version

 

Minä olen sellainen tyyppi, että kirjaan mielelläni asioita ylös. Kun aloitin juoksuharrastuksen keväällä 2009, kaivoin ensimmäisen lenkin jälkeen heti esille muistikirjan ja merkitsin ylös lajin, matkan ja ajan. Suorituksessani ei toden totta ollut mitään ylpeilemisen aihetta – ensimmäisestä noin viiden kilometrin mittaisesta ”juoksulenkistäni” taisin saada juostua loppujen lopuksi ehkä alle puolet ja aikaakin tuohon koitokseen kului muistaakseni peräti 45 minuuttia.

 

Vaikka urheilusuoritukset eivät aina ole varsinaisesti sen arvoisia, että niitä ylpeydestä haluaisi kirjata ylös, olen huomannut muistiin merkitsemisen nostattavan treenausmotivaatiota. Vähän kuin lapsena sai koulussa vihkoon tarran hyvin tehdystä työstä palkinnoksi, uusi merkintä treenikalenterissa tuntuu melkein kuin palkinnolta sekin. On kiva selata myöhemmin ylpeänä treenivihkoa ja tyytyväisenä todeta, että näin ahkerasti olen liikkunut. Samaan tapaan toimii minulla myös ihan varsinainen kalenteri, johon merkitsen usein ennakkoon suunnittelemani liikuntakerrat. Niistä tulee lipsuttua paljon harvemmin, jos ne on kirjattu ennakkoon jo ylös kalenteriinkin.

 

Näiden muutaman vuoden aikana, joina olen liikuntaa enemmän tai vähemmän harrastanut, olen jatkanut tapaani merkitä treenit muistiin. Oli aivan mieletöntä palata vanhoihin, ensimmäisiltä lenkeiltä tallennettuihin juoksumerkintöihin vuotta myöhemmin ja huomata, miten suurta kehitystä vuoden aikana oli tapahtunut. Vaikka edellisestä lenkistä oli jo aikaa talven jäljiltä useampi kuukausi, saatoin silti todeta olevani aivan eri tasolla kuin aloittaessani täysin nollasta. Tuntui rohkaisevalta, ettei muutaman kuukauden tauko liikkumisessa vienytkään täysin edellisvuoden kovalla työllä saavutettuja tuloksia mennessään.

 

Alkuperäinen treenivihkoni on jäänyt unholaan, mutta sen sijaan olen siirtynyt merkitsemään suoritukseni ajan hengen mukaisesti nettiin. HeiaHeia-palvelu on kuin tuo urheiluvihkoni mutta sosiaalisessa mediassa. Huomaan motivoituvani kavereiden treenimerkinnöistä: ”Pitäisiköhän sitä nyt itsekin lähteä, kun tuokin on käynyt lenkillä jo kerran tällä viikolla!” Tuollaisen treenikirjanpidon myötä pystyy myös helposti tarkastelemaan, pysyykö omissa treenitavoitteissaan. Ja nettiin merkitseminen tuntuu ihan yhtälailla minulle palkinnolta tehdystä liikuntasuorituksesta kuin se ala-asteella opettajalta saatu tarrakin. :) Onko teillä muilla tapana merkitä treenejä ylös jonnekin?

Viimeksi päivitetty

tiistaina, 07/31/2012 - 15:16

Julkaistu

tiistaina, 07/31/2012 - 14:32

Tietoa minusta

Jenni Rotonen's picture

Jenni Rotonen - Treenikassialma

Liikunnan ei ole tarkoitus aiheuttaa stressiä, vaan helpottaa sitä.