Tässä sitä ollaan. Istun sohvalla ja odotan että mustikkapiirakka jäähtyisi sen verran, ettei kieli pala kun siitä haukkaa. Piirakkaa tuijottaessa ehtii miettiä asioita. Olen luonut positiivisen harhan, jonka mukaan taidan olla varsinainen luonnonlahjakkuus tässä urheilussa. Aloinkin miettiä, mitä kaikkia lajeja pitäisi vielä testata, ettei vaan jäisi kokematta se, jossa olisin maailman paras.
Seipäänheitto. Ei kun keihäänheitto. Kumpi se on? Oli kumpi oli, niin sitä pitäisi tietysti kokeilla. Veikkaan että olen oppinut tanssilattioilla sen verran hyviä askelkuvioita, että se juoksu ennen heittoa onnistuisi suhteellisen hyvin. Tuskin se keppi mihinkään lentäisi, eikä tuo ole kauhean naisellinen laji, joten jääköön.
Keihäshyppy. Ei kun seiväshyppy. Kumpi se on? Tässä lajissa kiehtoo vaan yksi juttu. Kamera kuvaa niin hienosti hidastettuna sen nousun ja sen riman ylityksen, että olisi mahtavaa nähdä itsensä hidastettuna ilmassa. Edellyttää ilmaan nousua ja siellä pysymistä ainakin muutaman sekunnin verran - haasteellista. Riskit loukkaantua ja saada se seiväs keuhkoon, on liian suuri - väliin jää tämäkin.
Aitahyppely. Tämä kiehtoo yksinkertaisesti vain ja ainoastaan sen vesiesteen takia. Hyppäisin siihen lätäkköön ja kamerat kuvaisivat hidastettuja vesipisaroita ja lihaksikasta vartaloani. Aistikasta. Niitä lihaksia pitäisi tosin hankkia, ennen tuota kuvaussessiota. Pitäisi kai päästä jonkin sortin arvokisoihin, jotta niitä ylipäätään kuvattaisiin. Aitoihin voi kompastua, eikä tämmöinen hyppelehtiminen ole varsinaisesti viehättävää toimintaa naiselle.
Hiekkalaatikkoon hyppiminen. Vauhdikas ja hieno laji tämäkin, varsinkin se kohta, kun hyppääjä keskittyy lähtöön ja näyttää erittäin päättäväiseltä ja arvokkaalta. Itse en pääsisi hiekalle asti, vaan mäjähtäisin perseelleni siihen punaiseen asfalttiin.
Miekkailu saattaa olla yksi hienoimmista lajeista joita tiedän. Tarvitseeko tätä edes selittää. Tiukka puku ja miekka. Seksikkyyden huipentuma urheilun rintamalla. Katsoin kuvia aidoista miekkailuotteluista, ei se puku olekaan tiukka. Kill Billissä se oli.
Nyrkkeilyssä on jotain joka vetää puoleensa, mutta asuttuani paikkakunnalla, jossa tätä harrasti vapaa-aikanaan jokainen miespuolinen idiootti, skippaan tämänkin.
Rytminen voimistelu. Kysynpä vaan, että kuka ei tahdo juosta musiikin soidessa metsäkauriin lailla pallon, keilan, nauhan ja vanteen kanssa? Yleisö huokailee ihastuksissaan ja ihmettelee meikäläisen notkeutta. Toisaalta, wikipedia kertoo että tämä laji tulisi aloittaa jo 5-7 vuotiaana ja se lopetetaan viimeistään 25-vuotiaana. Ikärasismia, perhana! Tämä juna niin sanotusti meni jo, harmi sinänsä.
Tennis olisi ihanaa. Pidän siitä vekkihameesta ja naisammattilaisten vartalot ovat aika sopusuhtaisia. Mailaa en osaa pidellä, enkä osu palloon. Pelkän hameen takia tuskin jaksaisin tavoitella lippua Wimbledoniin.
Uimahyppy, siinä vasta hieno laji. Rohkeus tulla lankulta alas olisi kuitenkin edellytys tämän lajin aloittamiselle.
Kaikki taistelulajit, joita Modesty Blaise osaa, tahtoisin minäkin oppia. Modesty on paitsi kaunis, myös seksikkään tappava. Just sellainen minäkin haluan olla. Voisiko Modesty Blaise olla uusi olympialaji?



Lisää uusi kommentti