Tiesin, että se odottaa minua jossain: se jokin laji, jonka avulla pääsen yli maratonmasennuksestani. Löysin lajin muutama viikko sitten, ja sen nimi on kinesis. Kinesis on vastusharjoitteluun perustuva harjoittelumuoto, joka mahdollistaa kolmiulotteiset liikeradat. Kuulostaapa hienolta, miltä se sitten tuntuu käytännössä?

Laite näyttää sirolta seinältä, jossa on vaijereita ja kahvoja. Se on kaunis ja linjakas, muistuttaa siis kaukaisesti itseäni. Laite on lähes äänetön, ainoastaan vastusta säädettäessä kuuluu hienoinen surina. Painopakat ovat piilossa seinän sisällä, eikä kolinaa aiheudu.

Katselin laitteen kahvoja ja tiesin jo ennen ensimmäistäkään liikettä, että tämä seinä on kohtaloni. Olin palavasti rakastunut.
Personal trainer opetti laitteen saloja minulle samalla kun koitin itse keksiä syytä, miksen ollut ennemmin tavannut näin upeaa liikuntamuotoa. Christian hankki Kinesis-seinän Elite Trainersin uusiin tiloihin Kanavarantaan. Näkymä treenistudiosta on suoraan merelle, täällä kelpaa treenata.

Kinesis-treenin luvataan kehittävän lihaskuntoa, tasapainoa sekä liikkuvuutta. Allekirjoitan jokaisen mutta lisään myös aerobisen puolen. Ensimmäisen tunnin aikana läähätin, puuskutin, hikoilin ja tärisin. Olin aivan ällikällä lyöty, miten jokin liike voi tuntua kehossa aivan joka puolella. Treenatessa on tärkeää pitää keskivartalo tiukkana, jotta tasapaino säilyy ja koko keho tekee työtä. Tällaiseen voimien totaaliseen loppumiseen ei ole päästy salilla montaakaan kertaa. Olin täysin uuvuksissa, mutta se tuntui todella hyvältä ja miellyttävältä. Tasapainolaudalla haastetaan ne keskivartalon syvät lihakset ja pakotetaan blondikin keskittymään.

Aluksi on vaikea uskoa, että seinä todella jaksaisi haastaa uudelleen ja uudelleen – se kun näyttää niin yksinkertaiselta. Taas yhteneväisyys itseeni. Toisin on todettu: erilaisia liikevariaatioita on satoja, liikkeisiin voi lisätä haastetta painojen lisäksi jumppapallon ja tasapainolaudan avulla. Lempiliikkeeni on ehdottomasti ojentajiin ottava rutistus, joka oikeasti jää sattumaan vielä kahvoista irrottamisen jälkeen. Ja se sattuu niin, että on lähestulkoon pakko huutaa ääneen ja hyppiä ympäriinsä. Jos tuo ei toimi, niin ei toimi mikään. Se on kuulkaa hyvästit alleille.

Tunnin päätyttyä olin läpimärkä hiestä, juomapullo oli tyhjentynyt jo kaksi kertaa ja hymyilin kuin seinähullu. Nukuttuani yön yli olin seuraavana aamuna uudelleen seinän kimpussa. Tästä aion ottaa kaiken irti, hyvän mielen ja paremman kehon. Suosittelen lämpimästi!