Elimistön yleisin kivennäisaine on kalsium, jota on painostamme noin kaksi prosenttia sitoutuneena pääosin luustoomme. Elimistön yleisin kivennäisaine on kalsium, jota on painostamme noin kaksi prosenttia sitoutuneena pääosin luustoomme. Luuston rakenneosasena toimimisen lisäksi kalsiumia tarvitaan välittäjäaineena monissa elimistön reaktioissa, muun muassa lihasten supistumisessa.

Kalsiumin imeytyminen on hyvin säädeltyä. Jos kalsiuminsaanti on vähäistä, sen imeytyminen on tehokasta. Suuremmilla annoksilla se imeytyy suhteellisesti heikommin.

Imeytymiseen vaikuttaa lisäksi elimistön D-vitamiinitila. D-vitamiinin puutteellinen saanti on verrattain yleistä, joten kalsiumin saanti voikin tästä syystä häiriintyä helposti.

Kalsiumin imeytymistä parantavat muun muassa maitotuotteiden laktoosi ja kaseiini, mikä selittää havainnot maidon kalsiumin erinomaisesta hyväksikäytöstä. Vitamiinivalmisteista kalsium näyttää imeytyvän tehokkaammin kuin ruuasta ja valmisteista taas kalsiumsitraatti tehokkaammin kuin kalsiumkarbonaatti.

Suomessa ravinnon kalsiumista noin 80 prosenttia saadaan maitovalmisteista, joten maitotuotteita välttävien on kiinnitettävä erityistä huomiota kalsiumin saantiin. Salaatti, parsa- ja muut kaalit ja appelsiini ovat kasvissyöjien hyviä kalsiumin lähteitä. Kasvisten kalsium ei kuitenkaan imeydy tehokkaasti, joten järkevintä olisi joka tapauksessa käyttää 500 mg:a kalsiumvalmistetta. Helpoin tapa turvata kalsiumsaanti on maitotuotteiden tai kalsiumrikastettujen tuoremehujen kohtuullinen käyttö.

Kahvin ja kolajuomien kofeiinin on epäilty heikentävän kalsiumtasapainoa, sillä ne lisäävät kalsiumin eritystä pois elimistöstä. Eritys näyttää kuitenkin tasapainottuvan joitakin tunteja kahvinjuonnin jälkeen.

Myös runsasproteiinisen ruokavalion on epäilty heikentävän kalsiumstatusta, mutta näyttö tältä osin on hyvin keskeneräinen. Ylipäätään kun puhutaan kalsiumista ja luustosta, ei voida sivuuttaa liikunnan merkitystä luuston kunnolle. Liikunnan vaikutus on moninkertainen verrattuna ravinnosta saatavaan kalsiumiin.

Luustovaikutuksen ohella kalsiumilla näyttää olevan mielenkiintoinen rooli ylipainon ehkäisyssä. Jo melko useassa tutkimuksessa on havaittu ravinnon kalsiumin saannin olevan yhteydessä pienentyneeseen rasvakudoksen määrään. Varsinaista mekanismia, jolla kalsium vaikuttaa painonhallintaan ei vielä tunneta. Edullisimmat vaikutukset on saatu suosituksia suuremmilla kalsiumin määrillä eli käyttämällä kalsiumia ainakin yli 1000 mg/vrk.

Suositus 800 mg/vrk
Saanti: Miehet 1159 mg
Naiset 912 mg

Maitotuotteista 76 %
Kasviksista ja hedelmistä 7 %
Muualta 17 %

Kalsiumia 100 grammassa elintarviketta:

• Kovat juustot 800–1000 mg
• Seesaminsiemen 640 mg
• Sulatejuustot n. 600 mg
• Nokkonen 594 mg
• Jogurtit 100–150 mg
• Kermajäätelö 150 mg
• Tofu 128 mg
• Maito 110–120 mg
• Kuivatut hedelmät n. 100 mg
• Silakka 71 mg
• Appelsiini 54 mg
• Parsakaali 48 mg
• Ruisleipä 34 mg
• Keittokinkku 6 mg
• Omena 6 mg