Henkinen kantti vie pitkälle niin urheilussa kuin arkielämän tiukoissa tilanteissa. Psyykkistä kuntoaan voi jokainen vahvistaa huippuurheilijoiden suosimilla mielikuvaharjoitteilla. 
Urheiluselostajilla on tapana vaatia mitalitoivoiltamme sitä kuuluisaa henkistä kanttia. Tuttua on, että huippu- urheilijat ovat taidoiltaan ja fyysiseltä kunnoltaan samalla viivalla. Joku kuitenkin aina erottuu joukosta ja voittaa – usein ylittämällä itsensä.
Mistä urheilijat ammentavat henkistä vahvuutta? Psyykkinen kunto ei fyysisen kunnon tavoin kehity harjoittelematta. Ihanneurheilijan persoonallisuutta ei ole olemassa, vaan samassa lajissa menestyvät persoonallisuudeltaan hyvin erilaiset ihmiset. Jokainen sietää paineita eri tavoin, sisuuntuu tietyistä asioista ja lamaantuu toisista.
Urheilupsykologit korostavat itsetuntemusta, josta on hyötyä kaikilla elämänalueilla. Urheilijoiden mentaalisella harjoittelulla tarkoitetaan mielen avulla tehtäviä harjoituksia. Rohkaisevaa on, että jokainen voi huippu-urheilijoiden tapaan opetella parantamaan psyykkistä suorituskykyään niin liikunnallisissa kuin elämän muissakin haasteissa. Avainsanoja ovat tavoitteellisuus, mielikuvaharjoittelu, keskittyminen ja kyky rentoutua.
Kilpaile vain itsesi kanssa
Kuntourheilijalta kysytään mielenlujuutta etenkin siinä, miten hän motivoi itsensä ja sitoutuu tavoitteisiin. Motivaatio vaikuttaa niin treeneissä viihtymiseen kuin saavutettuihin tuloksiin.
– Motivaation kannalta on haitallista, jos kuntoilussa korostuu itsensä vertailu muihin. Tärkeintä pitäisi olla mieluummin se, jaksanko tänään harjoitella pidempään tai kovemmin kuin viimeksi. Kun kuntoilun jännite syntyy omien suoritusten parantamisesta, vahvistuu käsitys siitä, että minä olen hyvä ja menen eteenpäin tavoitteissani, sanoo liikuntatieteiden tohtori, liikuntapsykologian dosentti Jarmo Liukkonen Jyväskylän yliopistosta.
Sekä huippu- että kuntourheilussa voi kehittyä vain omia rajoja rikkomalla. Tutusta ja turvallisesta harjoittelusta on uskallettava tehdä joskus jopa tuskallisen väsyttävää ja kovaa. Kun oma tavoite on konkreettinen, se motivoi tekemään kaikkensa.
– Kirjoita ylös, mihin olet matkalla ja mitkä ovat välitavoitteesi. Kuntoilija tarvitsee myös lyhyen aikavälin tavoitteita, jotka innostavat seuraamaan kehitystä ja vahvistavat itsekuria, Liukkonen neuvoo.
Itsensä psyykkaamisessa pääsee parhaisiin tuloksiin olemalla kannustava, ei kielteinen.
– Jos sanoo itselleen, että tänään en syö suklaata, mieli tulkitsee sen kuvana suklaasta, sillä mielessä ei ole kielen tapaan negaatiota. Näin ei-toivottu käyttäytyminen vahvistuu.
– Itsensä psyykkaamisessa tulisi pyrkiä tavoitesuuntautuneisuuteen. Sen sijaan että ajattelee, miten rasittava tuleva juoksulenkki on, kannattaa keskittyä vaikka siihen, miten raikas ilma virkistää elimistöä, hän sanoo.
Onnistuminen alkaa mielikuvista
Urheilijat valmistautuvat vaativiin suorituksiin eläytymällä aiempiin onnistumisiinsa. He ovat opetelleet tunnistamaan oman optimaalisen vireystilansa, jossa hallitsevat kilpailuun liittyvän jännityksen ja kykenevät tekemään keskittyneen, hyvän suorituksen. Mieliala vaikuttaa kehon fysiologisiin toimintoihin, kuten lihasjännitykseen ja hengitykseen.
Mielikuvaharjoitus kannattaa tehdä rentoutuneena mukavassa ja rauhallisessa paikassa. Mieti tulevaa suoritusta, sen vaiheita ja niihin liittyviä tunteita. Minkä tunteen voimin kapuat ylämäkeä pitkän lenkin loppuvaiheessa? Millaisessa tunnetilassa pystyt parhaiten esiintymään suurelle joukolle?
Paras mahdollinen vireystila on yksilöllinen, sillä yksi tekee parhaan suorituksensa rauhallisena, toinen jännittyneenä. Eri tilanteet vaativat erilaista vireystilaa. Esimerkiksi maratonilla ja sulkapallo-ottelussa tarvitaan eri tavalla räjähtävyyttä, väsymyksen voittamista ja luovuutta. Kun suoritus aloitetaan, vireystilaan ei voida enää paljon vaikuttaa.
– Oikea tunnetila kannattaa hakea jo vaikka ajomatkalla kotoa harjoituspaikalle. Eläydy mielessäsi onnistumisiisi ja hae näin intoa ja latausta, jotta olet positiivisessa vireessä, kun aloitat harjoituksen, Liukkonen vinkkaa.
Mielikuvien avulla voi myös kehittää suoritustekniikkaa. Suoritukseen voi eläytyä tekemällä liikkeet mielessään tai katselemalla itseään ikään kuin ulkopuolelta tekemässä suorituksen oikein. Mielikuvaharjoittelun teho perustuu siihen, että aivoissa aktivoituvat samat alueet kuin varsinaista liikettä tehdessä.
Lisää uusi kommentti