”Anni, tule katsomaan, mitä mun käsivarsille on tapahtunut!” Näin teki mieli huutaa ohjaajalle Savate Formen lihaskunto- ja venyttelytunnilla. Olimme tekemässä pienillä painoilla nostoja ja tarkistaessani peilistä, että asento on oikea, katse tarttui muodokkaisiin käsivarsiin, jossa – kyllä vain – hauis pullistui kauniisti esiin. Ensimmäisen kerran elämässäni minulla on selkeästi erottuvat hauikset. Ihan Madonna-fiilis!

Olen harrastanut lajia nyt yksitoista kuukautta. Kauemmin ja aktiivisemmin, kuin yhtäkään lajia aiemmin. Kaikki alkoi kuntonyrkkeilystä, joka oli hauskaa sekin. Mutta kerta toisensa jälkeen huomasin jääväni tunnin jälkeen ihailemaan savatelaisten hienoja potkuja, joten ilmoittauduin seuraavaksi kuntosavaten alkeiskurssille.

Kuntosavate on todella monipuolinen laji. Siinä yksilötreeni yhdistyy sosiaaliseen ja lihasten lisäksi treeniä saa myös mieli. Parempaa terapiaa ei olekaan, kuin hakata ja potkia ahdistavat ja turhauttavat asiat säkkiin. Ja treeniin on pakko keskittyä niin, että arki- ja työasiat unohtuvat.

Kerron esimerkkinä maanantaisen cardio-treenin. Tunti alkoi alkutervehdyksellä. Alkulämmittely suoritettiin hölkkäämällä ympäri salia lämmittäen samalla käsi- ja selkälihakset varjonyrkkeilemällä ja pyörittelemällä olkapäitä ja käsiä. Seuraavaksi jakauduimme kolmen ryhmiin. Aloitimme pistelyönneillä ja -potkuilla. Yksi asettui keskelle, kaksi muuta liikkui hänen ympärillään näyttämässä paikkoja lyönneille tai potkuille. Armoa ei tunneta, keskellä oleva pistetään koville. Omalla vuorolla saa takaisin samalla mitalla.

Seuraavaksi nostettiin sykettä pelaamalla olkapäähippaa, ohjaajan sanoin "ihan leikkimielisesti". Osuman saanut sai halutessaan punnertaa. Kuulostaa hullulta, mutta hippa ilman rangaistusta ei vaan tunnu samalta. Punnerrukset vievät aikaa, joten suoritin rangaistuksenani syväkyykyn. Hippaa pelataan ihan tosissaan, mutta naurun säestämänä. Tämä on harjoitus, jossa kukaan ei pysy vakavana.

Sitten päästiinkin tositoimiin. Harjoitus koostui kolmesta kuuden minuutin setistä, jossa yksi teki säkkiharjoittelua, toinen varjonyrkkeili ja kolmas teki lihaskuntotreeniä. Kussakin pisteessä oltiin minuutin ajan ja vaihto tapahtui ohjaajan huudosta. Minuutti vaikuttaa lyhyeltä ajalta, mutta staattisessa lankkupidossa tai yhdellä kädellä säkkiä napakasti hakaten, se on tarpeeksi. Lihaksissa tuntuu ja hiki virtaa.

En aiemmin pitänyt varjonyrkkeilystä. Se tuntui jotenkin hoopolta. Huitoa ilmaa ja hypähdellä. Naurettavan näköistä. Nykyisin otan sen tilaisuutena hioa tekniikkaa. Peili paljastaa, jos kyynärpää jää yläkoukkua tehdessä liian alas tai jalka ei palaa oikeaan asentoon potkun jälkeen.

Lopuksi sykettä laskettiin kävelemällä salin ympäri ja ravistelemalla lihakset rennoiksi. Jäähdyttelyn jälkeen asetuttiin matolle tekemään loppuvenyttelyt. Rauhallisen musiikin säestämänä venyttelimme huolellisesti jalat, selän, kädet ja niskan. Lopuksi kiitimme harjoituksesta ja tunti päättyi taputuksiin.

Pidin joulun aikaan parin viikon tauon kuntosavatesta ja kävin kokeilemassa mm. bodypumpia, x-bikeä ja juoksemista matolla. Palattuani tauon jälkeen treeneihin, muistin taas, miksi pidän lajista niin paljon. Olo oli huikea. Loppusanoiksi sopiikin sen päivän treenien jälkeinen facebook-statukseni:

"Jos Savate Forme olisi mies, kävisin polvilleni ja kosisin."